Ruotâ kunâgâslâš tieđâakatemia Nobel-komitea lii valjim taan ive fyysiik Nobel-palhâšume uážžon kulmâ totkee: Pierre Agostin, Ferenc Krausz já Anne L’Huillier.
Vuáđuštâlmin lijjii totkei iskâdemvyevih, moh puohtii eromâš uánihâš attoseekunt kukkosijd čuovâpuulsâid amnâs elektrondynamiik tutkâmân.
Nobel-komitea kijttá vyeitteid pargoniävuin, moigijn puáhtá iberdiđ atomij já molekyylij siste leijee elektronij maailm. Sii pargo áánsust lii máhđulâš mittediđ jotelis prosesijd, main elektroneh lihâdeh teikâ mutteh energia.
Oovtâ sekuntist láá 1 000 000 000 000 000 000 attosekuntid. Viärdádâllâm tiet puáhtá ettâđ, et siämmáá ennuv láá kuullâm sekunteh tast ko maailmubâlâšvuotâ šoodâi.
Attoseekunt kukkosii liihâdmist jurdâččui ovdil, et tom lii máhđuttem aiccâđ. Tondiet ij lam tiätu tastkin, maht já mon oornigist molekyyl šadda.
Agostin, Krausz já L’Huillier pargoost láá forgâ heiviitmeh maaŋgâin suorgijn, árvuštâllei juávkku ciälkká.
Ovdâmerkkân elektroniikist lii tehelâš iberdiđ já haldâšiđ tom, maht elektroneh raseh materiaalist, komitea iätá. Attoseekuntpuulsâid puáhtá kevttiđ meid molekyylij tubdâmân ovdâmerkkân talhâstieđâlii diagnostiikist.
Nobel-siättus njuolgâdusâi mield palhâšume uážžooh jieškođe-uv juávhust uážžuh leđe enâmustáá kuulmâs. Juávhuh iä palhâšuu. Taat lii tieđâmaailmist árvuštâllum čuuvtij, tastko tááláá tiettust puátuseh šaddeh maŋgii joba čuođij totkei ohtsâšpargoost.
Palhâšum totkeeh finnejeh kunneekirje já 11 miljovn Ruotâ ruuvnâ adai nyevt 920 000 euro ruttâpalhâšummees Nobel-gaalast Tukholmast juovlâmáánust.
Käldee:
– The Nobel Prize in Physics 2023 (www.nobelprize.org)
Kove: Gerd Altmann (Pixabay)