Keesi aalgâst poođij váhá olâtteijee uuđâs, ete uđđâ maađij Oulunsalo Riutunkari já Hailuoto kieldâ kooskâst valmâštuvá jo kesimáánu loopâst. Ovdil lâi arvâlum, ete tot valmâštuuččij eskin loppâive 2026, mut tastmaŋa luodâ valmâštumeäigi lâi toledum já toledum.
Hailuoto lii Merâpoođâ stuárráámus suálui, já tobbeen ääsih suullân 900 olmožid. Olmoošmere tááhust Hailuoto lii ohtâ Suomâ ucemuin kieldâin. Lii čielgâs, ete fastâ ohtâvuođâ valmâštume puáhtá stuorrâ nubástusâid taan kieldân, tobbeen ässee ulmuid sehe suolluu luándun. Taan räi jotteem suolluu já nannaam kooskâst lii toimâm autotampâiguin.
Uuđâs maađij tooleeb valmâštumeääigist poođij olâttâssân meid autotamppâfinnodâh Finnferriesân, moos šoodâi huáppu celkkiđ luovâs puoh palvâlemsopâmušâid.
Autotaampah láá taan ääigi lamaš kyehti: ive 1988 huksejum Merisilta sehe váhá ucceeb Meriluoto, mii huksejui ive 1996. Merisilta-autotaampân čäähih suullân 55 autod, ko vist Meriluoton čäähih suullân 45 autod. Tääl ko šalde lii valdum kiävtun, te autotamppâjotolâh lii nuuhâm. Magarehkin nostalgiamoheh Hailuoto já Oulunsalo kooskâst iä innig uárnejuu, já autotaampah sirdojeh Turku kuávlun, kost toh vyerdih máhđulijd uđđâ merâmaađhijd.
Autotaampâi lasseen meerâ rasta juuđij meid jieŋâkiäinu, jis lâi tuárvi kolmâ tälvi. Ton mield lâi máhđulâš vyeijiđ autoin. Moonnâm täälvi tot‑uv rahtui majemuu keerdi.
Tovle Hailuoto-tamppâ fievridij ulmuid já tävirijd
Ovdil autotaampâi ääigi Oulust Hailuoton peesâi HL Hailuoto ‑nommâsijn lievlâtamppáin. Taampâ historján puáhtá vuáijuđ Varjakka hamânist Lumijokist Oulu máddáábeln, kost paijeel čyeti ihheed puáris tamppâ tuáimá keessiv kähviviässun. Ton hyytijn puáhtá meid ijâstâllâđ.
Hailuoto-tamppâ huksejui iivij 1919−1920 Helsigist. Jotolâh Hailuoto suolluu já Oulu kaavpug kooskâst aalgij porgemáánust 1920. Kapteenin lâi talle Pauli Annunen, já almaidâhân kullii kuttâ almaa. Taampân čahhii 99 mađhâšeijed. Ive 1925 räi tamppâ orostij Hailuoto já Oulu lasseen meid Oulunsalost sehe Lumijokist Varjakka hamânist. Lumijoki orostemsaje paasij meddâl ive 1925, Oulunsalo ive 1954. Tastmaŋa tamppâ juuđij njuolgist Oulu kävppitori já Hailuoto Ojakylä kooskâ.
Toi 48 iivij ääigi, ko Hailuoto-tamppâ juuđij Merâpoođâst, tábáhtuvvii meid motomeh päärtih. Syeinimáánu 1921 šoodâi korrâ stormâ meerâst. Ko uási mađhâšeijein paccii Lumijoki Varjakka hamânist meddâl taampâst já fievriduvvojii ucebáin kárbáin riidon, te šoodâi pärtti, mon keežild vittâ mađhâšeijee hevvânii. Kesimáánu 18. peeivi 1949 vist ubâ tamppâ vuájui stoormâst. Luhhoost puoh mađhâšeijeeh já almaidâh piäluštuvvii, mut meerâ poonán paccii eereeb iärrás 3 000 kiilud siilak, 9 000 kiilud keđgičiđđâ sehe eres kävppitävireh. Syeinimáánu 7. peeivi tamppâ pajedui meerâst, já jotolâh aalgij oppeet jo syeinimáánu 23. peeivi 1949.
Veikkâ autotaampah jođeškuottii jo ive 1968, te Hailuoto-tamppâ toovâi vala majemuu merâmääđhis kesimáánu 3. peeivi 1972. Tastmaŋa tamppâ sirdui Oulu kävppitorin, kost tot tooimâi kähviviässun iivij 1972−1994. Tastmaŋa kähviviäsu lâi kiddejum tassaaš ko Varjakka kyláservi oostij taampâ. Ive 1997 tamppâ sirdui Varjakka hamânân Lumijokin.
Artikkâlkove: Jasmina Schreck