Tieđâ- já kulttuurminister Mari-Leena Talvitie juovij ive 2026 tiäđualmostittem staatâpalhâšuumijd kesimáánu 8. peeivi Oulu kaavpugtáálust. Palhâšumeh mieđettuvvojii ohtsis čiččâm.
– Tiäđualmostittem lii demokratia kuávdáš vuáđu. Tot taha muálkkáás maailmist eenâb iberdettee, naanood luáttámuš já taha máhđulâžžân huksejeijee ohtsâškodálii savâstâllâm. Huolâlávt pyevtittum tiätu iššeed mii čovdâččiđ maailm, toohâđ pyerebijd miärádâsâid já toin naalijn huksiđ nanosub puátteeääigi, Talvitie ceelhij.
Tiäđualmostittem staatâpalhâšume lii Suomâ alemus väldikodálâš tubdâstâs ánsulii tiäđualmostitmist. Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđeet palhâšuumijd ihásávt Tiäđualmostittem ráđádâllâmkode iävtuttâsâst. Palhâšumeh láá juohhum tááláá hämistis ive 1968 rääjist. Taat lâi vuossâmuš tohe, ko tilálâšvuotâ uárnejui Oulust.
Syemmiliih wikipedisteh
Syemmiliih wikipedisteh palhâšuvvojii meritiäđulii já siärvuslii pargoost ávus tiäđu huksim já paijeentoollâm várás. Loveh tuhátteh syemmiliih wikipedisteh láá uásálistám eromâšávt suomâ- já ruotâkielâlij sehe tavesämi- já anarâškielâlij Wikipediai oovdedmân čälimáin já hammiimáin artikkâlijd já huksiimáin infrastruktuur.
Puoh syemmiláid wikipedistáid mieđettum palhâšume adelui Wikimedia Suomâ ry:n. Ive 2009 vuáđudum servi oovded Wikipedia já eres palvâlusâid, maid Wikimedia Foundation paijeentuálá. Wikipedia juhlo taaijuv 25‑ivváášjuhleive. Suomâkielâlâš Wikipedia šoodâi ive 2002, já anarâškielâlâš Wikipedia vist šoodâi ive 2020.
– Wikipedia juátká teddilum tiätusänikiirjij äärbi tiätunurâldâhhân, mon puohah uážžuh kevttiđ rijjâ já nuuvtá čáládâthánnáá, máinusijttáá já siskáldâs tildotteijee algoritmijttáá. Siärvus vuoimijguin tuáimee haahhân Wikipediast ovtâstuveh kulmâ uáli syemmilii áárvu: ohtâsâš pyeri, talgoovuoiŋâ já tiäđu áárvustanneem. Tot oovded kriittisii luuhâmtááiđu já tuárju ucceeblovokielâid, Wikimedia Suomâ saavâjođetteijee Ulpu Pajari muštâlij kijtossavâstis.
Palhâšumesumme lii 20 000 eurod. Servi áigu kevttiđ ruuđâid Wikipedia já ávus tiäđu pyerrin siärvus tuoivui mield.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaareh
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaareh finnejii palhâšume vädis historjálij vuáttámušâi oovdânpyehtimist, ohtsâškodálii ibárdâs lasseetmist já savâstâllâm oovdedmist. Komissaareh láá pargoeellimprofessor, riehtitiettuu tuáhtár Hannele Pokka, haldâttâstiettui maister Irja Jefremoff, arkkâpispe emeritus, teologia tuáhtár Kari Mäkinen, ollâopâttâhlehtor emerita, ohtsâškoddetiettui tuáhtár Anni-Siiri Länsman sehe puásuituállee já irâtteijee Heikki Paltto ađai Haanu Heikkâ.
Tiäđualmostittem ráđádâllâmkode saavâjođetteijee Liisa Suvikumpu muštâlij palhâšume vuáđustâsâin čuávuváá:
– Tuotâvuođâ selvâttem lii vátávâš, ko koččâmušâst láá tagareh vuáttámušah já epivuoigâdvuođâlâšvuođah, main ulmuuh láá jaskodâm kuhháá. Taah komissaareh láá huksim luáttámuš já toin naalijn saje sämmilij vuáttámušâi kulâmân. Sii pargo iššeed mii kieđâvuššâđ mii moonnâmääigi rehelubbooht já huksiđ puátteeääigi, mast soovâd vuáđuduvá ibárdâsân ige vájálditmân.
Komissio kijtossaavâ toolâi Hannele Pokka. Sun tiäduttij, ete palhâšume ij puáđi tuše viiđâ komissaarân peic puohháid, kiäh láá uásálistám komissio paargon, já eromâšávt puoh sämmiláid, kiäh láá muštâlâm elimistis já vuáttámušâinis. Loopâst sun kiijtij Tiäđualmostittem ráđádâllâmkode tast, ete sij láá jieijâs uásild toohâm sämmilij sajattuv tobdosin Suomâst.
Palhâšumesumme lii 30 000 eurod, já tot juáhhoo táásá puoh komissaaráid.
Haanu Heikkâ: Uáli stuorrâ kunnee, ete sämmiliih finnejeh tággáár palhâšume
Palhâšuumij jyehim maŋa Anarâš aavis sahhiittâlâi komissaarijn Haanu Heeihâ.
Magarijn mieláin tij vaaldijd taam palhâšume vuástá?
– Puorijn mieláin, ko adeleh áárvu mii paargon. Ličij tiäđust-uv pyeri, ete pargo puátá uáinusân, nuuvt ete staatâ oovded mii ääši.
Maggaar merhâšume täst lii syemmiláid já sämmiláid?
– Taat lii tiäđust-uv uáli stuorrâ kunnee, ete sämmiliih finnejeh tággáár palhâšume. Taat kuáská puoh sämmiláid. Mij uážžup kijtteđ sämmilijd palhâšuumeest. Sij láá muštâlâm rašes aašijn já tieđettâm aašijn. Tot mana ulmuid tiättun, maht sämmilijn lii lamaš.
Onne palhâšume finnejii meiddei syemmiliih wikipedisteh. Ton juávkun kuleh meid anarâškielâlâš já tavesämmilâš Wikipedia. Magareh kommenteh tust láá taas?
– Taat lii stuorrâ kunnee sijjân, ko sij láá porgâm taggaar pargo já ovdedâm taam ääši. Tot lii uáli jo tehálâš.
Eres palhâšumefinnejeijeeh
Tiäđualmostittem staatâpalhâšuumijd finnejii vala vittâ eres juávhu teikâ ulmuu.
Stuorrâ olmoošjuávkku palhâšui kuhesáigásij Naturväktarna- já Luontoilta-ohjelmij pyevtitmist sehe keččei uásálistem naanoodmist já luándust kiddiistume lasseetmist.
Taan juávkun kuleh pyevtitteijeeh Annika Löfgren já Christina Staffans, jođetteijee Joakim Lax já äššitobdeeh Anders Albrecht, Jörgen Palmgren, Hans Hästbacka, Mimma Ekblad, Torgny Backman, Niclas Fritzén já Johan Ekroos sehe pyevtitteijee Olli Koski, jođetteijee Minna Pyykkö já äššitobdeeh Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura já Henry Väre. Sii palhâšumesumme lii 50 000 eurod.
Staatâtiettui tuáhtár, totkee já tiätukirječällee Timo R. Stewart palhâšui 15 000 euroin kirjestis Palestiina ja Israel. Historia karttoina (Gummerus 2025). Vuáđustâsâi mield kirje taha vátáváá fáádást iberdettee já čáittá, maht káártáh iä tuše kuvvii tuotâvuođâ peic meiddei huksejeh tom.
Filosofia tuáhtár Leea Lakka palhâšui 15 000 euroin kirjestis Kapina pulpetissa. Mitä vuosi takarivissä opetti lukemisesta, kirjoittamisesta ja taitojen eriytymisestä (Nemo 2025). Kirje vuáđuduvá Lakka náguskiirján já muštâl tast, ete škoovlâ luokkaviste monnjâraddalâsâst čokkájeijee uáppeeh aneh oppâm ucceeb áárvust. Lakka muštoot, ete škovlâvuáhádâh ij kuittâg uážu luovâttiđ sii puotâgin.
Aalmuglâšornijdume Finnwatch ry palhâšui 20 000 euroin vaikutteijee já ovdâsvástádâslii tiäđu pyevtitmist já ohtsâškodálii savâstâllâm leehâstmist. Ornijdume lii eereeb iärrás selvâttâm finnoduvâi viäruvelttim, pargei vuoigâdvuođâi luávkkáámijd já háitulijd pirâsvaiguttâsâid. Vuáđustâsâi mield Finnwatch oovded tiäđualmostittem tohâmáin muálkkáás ekonomâlijn já ohtsâškodálijn almonijn tagarijd, ete taid puáhtá iberdiđ älkkeebeht. Tot lasseet aalmugjesânij, kulâtteijei já merideijei tiäđu.
Biologlii antropologia dooseent, totkee Sonja Koski (1973–2025) palhâšui tiätukirjestis Simpanssi sisällämme (SKS Kirjat 2025), mii muštâl simpansijn já toi aldemuin huolhijn ađai bonoboin já ulmuin. Tiäđualmostittem ráđádâllâmkode saavâjođetteijee Liisa Suvikumpu eeđâi kirjeest návt:
– Sonja Koski majemužžân pááccám kirje čáittá mii siste leijee apinaváimus já aasât koččâmušvuálásâžžân ulmuu spiekâstâhlâšvuođâ eres kieđâlij háárán. Veikâ totkee jieš ij innig lah miiguin, te suu kirje muštoot mii tehálii ääšist: ulmuu eromâšvuotâ ij kiäppán tast, ete mij máttáp iberdiđ eres šlaajâid pyerebeht.
Käldeeh:
– Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot seitsemälle yhteisöllisen tiedon rakentajalle (okm.fi)
– Wikimedia Suomi: Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2026 (commons.wikimedia.org)
Artikkâlkove: Valtteri Valkeapolku