Oulu ollâopâttuv tutkâmuš lii kavnâttâm, ete lieđikovjâpainâšume lii ohtâvuođâst hiäjub pajeuáppeeiskosij puátusáid. Ááimu lieđikovjânalliisvuođâ vaikuttâs uáinoo eromâšávt matemaattisijn amnâsijn, tego fysikist já kemiast.
Tutkâmušâst čuovvui leeibi já pähkinmiestuu lieđikoovjân painâšume, tastko toh liäđuh kiiđâ pajeuáppeeiskosij ääigi Suomâst. Tutkâmušâst lijjii fáárust 92 280 uápped, kiäh čođâldittii pajeuáppeetotkos Helsig já Tuurku kuávluin iivij 2006–2020. Škovlâamnâsijn tutkâmušâst lijjii fáárust eenikielâ, historjá já ohtsâškoddeoppâ, matematiik, fyysiik já kemia. Puátuseh viärdádâllojii iskospeeivij lieđikovjâmeerijd.
Tutkâmuš čaaitij, ete iskosčyegismereh kiäppánii čielgâsávt tai peeivij ko lieđikovjâ lâi lamaš ááimust. Matematiik, fyysiik já kemia puátuseh šoddii čielgâsávt hiäjubin eromâšávt talle ko uáppeeh painâšuvvii leeibi lieđikoovjân.
Totkeeh iä tiättám, kiäh uáppein lijjii allergisiih. Lii kuittâg tiäđust, ete suullân 20 prosentid nube tääsi uáppein killájeh allergisii nuorvust. Allergisâš nuárvui, mon tovâtteh ovdâmerkkân kovjâ, ellei konnâ, kuopâ já lieđikovjâ, hiäjusmit pyereestvaijeem, váimu- já vorrâjotteemorgaanvuáháduv tiervâsvuođâ, naharij kvaliteet já mielâtile. Šoŋŋâdâhnubástus sáttá hyenediđ tile: eereeb iärrás kuhheeb šaddopaje lasseet šadoi šoddâm já ton peht meid lieđikoovjâ mere.
Ovdil ij lamaš tiäđust, ete lieđikoovjân painâšume vaaikut meid pajeuáppeeiskosij puátusáid. ”Lii tehálâš tubdâđ, ete lieđikovjâmere mulsâšudmeh pyehtih vaikuttiđ oppâmpuátusáid, já tastoo kuhes äigipaje tááhust meid nuorâi puátteevuođâ máhđulâšvuođáid, tego jotkâuáppoid, pargoelimân já puáđoid”, dooseent Marko Korhonen Oulu ollâopâttuv kävppiollâškoovlâst iätá.
Dooseent Timo Hugg Oulu ollâopâttuv Pirâstiervâsvuođâ já kepistaavdâi tutkâmkuávdáást ana tuođânálásâžžân, ete iskospuátusij hiäjunem lohtâs allergiasymptomáid tain uáppein, kiäh láá heerkih lieđikoovjân. Suu mield lii viehâ vises, ete iskosčyegismeerij kiäppánem ličij lamaš vala-uv stuárráb, jis liččii tutkum tuše tagareh uáppeeh, kiäh reagisteh lieđikoovjân.
Hugg muštâl, ete tutkâmuš puátuseh čujotteh toos, ete uáppeeh iä lah täsiárvusii saajeest pajeuáppeeiskosijn lieđikovjâpaje ääigi. Tastko pajeuáppeeiskosij puátusijn lii merhâšittee vaikuttâs nuorâi puátteevuotân, te totkeeh tiädutteh, ete lieđikoovjâ vaikuttâsâid iskostiilijn kolgâččij väldiđ huámášumán. Tondiet sij iävtutteh eres lasseen, ete kiiđâ pajeuáppeeiskoseh sirduuččii lieđikovjâpaje ulguubel. Meid tiäđuid lieđikoovjân painâšuumeest já lieđikovjâallergiain kolgâččij totkei mielâst lasettiđ.
Tutkâmuš olášuttii Oulu ollâopâttuv kävppiollâškoovlâ já aalmugtiervâsvuođâ tutkâmohtâduv sehe Tuurku ollâopâttuv biodiversiteettiettui lágádâs totkeeh. Tutkâmuš lii almostum Journal of Epidemiology & Community Health ‑tieđâloostâst.
Käldee:
– Siitepölyaltistus yhteydessä ylioppilaskokeiden tuloksiin – vaikutus suurin matemaattisissa aineissa (www.oulu.fi)
Kove: manfredrichter (Pixabay)