Juovlâluámu ääigi lâi asto teivâđ motomij uápisulmuigijn Vuáládâhenâmijn. Poottim tiettiđ, et kyehti uápis perruu lijjii vuálgám luámustâllâđ Aanaar kieldân, nomâlâssân Suáluičiälgán. Lijjim olâttum já tiäđust-uv meid ilolâš tast, et muu jieččân päikkikuávlu kiäsuttij sii. Mun tiäđust-uv halijdim tiettiđ, mondiet sij halijdii eidu Anarân. Muu mielâst sii adelem tiäđuh pyehtih leđe ävkkin huksiimin mađhâšeijeid hiäivulii pirrâs páihálii Aanaar ässee uáinust-uv. Aainâs-uv TUI kirdá-uv mudágávt njuolgist Amsterdamist Avelân, nuuvt et mätki lii puohnáál älkkee. Áinoo väivi oro lemin tooláásiähá vuolgâ iđedist jo pel käävci suulâin.
Kuohtui perrui vástádâsah lijjii viehâ siämmáámuđusiih.
Vuosmuš äšši luámusaje valjiimân lâi kuábbáá-uv perrui čielgâs: Aurora borealis! Sevŋis skammâ kiäsuttij vyelgeid já eromâšávt máhđulâšvuotâ uáiniđ kuovskâsijd. Luhhoost kuohtuuh perruuh lijjii uáinám taid. Nubbe peerâ lâi luhostum uáiniđ kuovskâsijd kuohtii, vuosmuš tuše ohtii. Vuosmuu perruu kuovskâseh lijjii lamaš kuovgâduboh, já nube perrui kuovskâseh lijjii oinum uáli jo ivnáájin. Kuohtuuh perruuh lijjii lamaš fáárust taggaar tuuriistjuávhust, mast puohah uásálisteeh lijjii lamaš kuovskâsij miäcásteijeeh. Skammâ jieš, adai tot, et kyehti kiämáduv keigiv kieđâ kuáimásis, lii lamaš jieččân uápisulmuid uáli jo eromâš fiäráán. Kuohtuuh perruuh ettii, et pááikán puáđidijn peivi oroi kukken, ko Vuáládâhenâmijn siävŋán esken viiđâ suulâin ehidispeeivi. Peivihân čuovvânškuát jo käävci maŋa iđedist. Taah láá lamaš meid muu jieččân uáinuh jieččân maailmij kooskâst.
Mondiet tastoo vyelgiđ Suomân ige ovdâmerkkân Taažân? Suijân lii lamaš aainâs-uv tääl hadde. Taažâ ličij lamaš tiivrâs, já meid Ruávinjargâ já Kittâl jaskeh kiäsutmist, jis (jiešalnees ko) hadeh pajaneh polváid. Ruávinjargâ kale ličij pastam kiäsuttiđ Juovlâstááloin, mut tien äijih teivâm álgá leđe jo meendu tiivrâs, adai 200–350 euro iijâid ij tuáivumist kihheen määvsi.
Nubbe element, mii kiäsuttij jieččân uápisulmuid, lâi muotâ já eromâšávt tot, et muotâ lâi ”ennuv”. Vuáládâhenâmijn muotâ ij kuássin laavii leđe hirmâd ennuv, nuuvt et ton peeleest Aanaar muotâmereh vyeittih ain monâdijn já puáđidijn, veik páihálij ulmui mielâst ij liččiigin vala muáttám nuuvtkin ennuv. Vuáládâhenâmijn muotâ puátá esken algâivveest, motomin uđđivemáánust mut majemustáá kuovâmáánust. Mut kuássin ij lah muu mielâst vala muáttám ”ennuv”.
Kuálmád element lâi kuohtui perrui mielâst ”čuoigâm”, main sij uáivildeh savehijgijn čierâstem. Taas Suáluičielgi lii tiäđust-uv uáli jo vuovâs saje Aanaar kieldâst. Táváliih čuoigâmlätteeh iä koskâeurooplijd nuuvtkin kiäsut. Uđđâ äššin kuávlun lii puáttám meid muotâkammuigijn väzzim, mut taam sij iä lam porgâm.
Niäljádin perruuh nomâttii moottorkiälháin vyeijim já huskysafarijd, maid sij lijjii puáhtám väridiđ mätkitoimâttuv peht. Meid taah aktiviteeteh láá ohtâvuođâst muottuigijn já mudoi-uv fäälih eromâš fiäránijd.
Taan räi kove lii eidu tot, mii markkânistoo vuáimálávt olgoskulij. Taan verd muu uápisulmuuh lijjii porgâm.
Sämmilâšvuođâ markkânistem olgoskulij
Mii tastoo váilu? Ijba lah hirmâd väädis tulkkuđ teevstâ aalgâ: sämmilâšvuotâ já páihálâš kulttuur iä meerhâš stuorrâ kooveest hirmâd ennuv.
Jis kiäččá ovdâmerkkân mätkiuárnejeijee TUI siijđoid, te meid poccuuh oinuusteleh motomijn kuuvijn, adai taid puáhtá tuuriist-uv piemmâđ. Anarist láá šiev puásuifaarmih kale.
Jis koijâd ChatGPT-tahojiermist, mondiet tuuriist vuálgá loppâivveest Aanaar kuávlun, te tot liijká noomât majemužžân páihálii sämikulttuur já eromâš purrâmušâid tego poccuupiärgu. Tain uápisulmuin tuše nubbe juávkku eelij piemmâmin poccuid. Eres sämivuotâ ij kavnum. Täst šoodâi-uv mielâkiddiivâš pevdisavâstâllâm: sämmiliih iä aldagin ain oinuu markkânistmist olgoenâmáid. Turisteh halijdeh fiäránijd. Joskis ääših kulttuurist iä nuuvtkin vyebdi.
Aanaar kuávlu uđđâseh muštâlii algâivveest, et páihálâš irâttâs lâi luoppâm Husky-tooimâst tondiet, et sun haalijd faallâđ kuosijdis sämmilii äärbi. Tággáár miärádâs juáháš tiäđust-uv taha jieš. Nubbe koččâmuš lii tot, et mon korrâ sääni sämikulttuur já sämmilâšvuotâ kolgâččij leđe mađhâšem markkânistmist. Ruđâlii uáinust palvâlusâi maaŋgâpiälálâšvuotâ lii kiäsuttettee äšši-uv. Ain palvâlusâi falâdeijest lii máhđulâšvuotâ muštâliđ, mii lii ärbivuáválâš já mii lii päikkikuávlun puohtum. Tuuriist váldá tom tiättun-äššin ige smiereet ääši tađe kieŋâlubbooht tego sämmilâš jieš tuskijnis tast, et kolgâččij-uv pargoidis tááhust-uv leđe val eenâb sämmilâš. Turistân Sämikuávlu ij mudoigin markkânistuu táálái sämirajij mield.
Sämimuseo Siida lii tiäđust-uv Anarist ain saje, kuus kannat kuosijdis vuolgâttiđ, já Aanaar kuávlust láá motomeh puásuifaarmih, mut ličij-uv vala miinii, mii tuhhiiččij olgoskulij vyebdimân? Jiešráđáliih kuálásteijeeh še puátih, mut kuálástemmääđhih iä massaturismân oro falluumin.
Meid kielâ puávtáččij mottoom muudon puovtâdistiđ. Ovdâmerkkân smavvâ tiŋgiih, moh muštâliččii páihálii kielâst, iä kavnuu tuuriistkaavpijn. Tágárij tiŋgij vyebdimáin sátáččij tiänáđ ruttâpitá kielâiäláskittempargoid-uv. Tuojijd turisteh illá tyestih uástiđ, tastko sämikárvusavâstâllâm lii lamaš majemui aigij koorâs. Syemmiliih-uv läävejeh koijâdâllâđ must tom, lii-uv hiäivulâš uástiđ tuom já taam. Tággáár info ij kosten almolávt kavnuu turistij čolmij oovdâst. Ulmen ij tiäđustkin pyevti leđe säämi tyeje olgoštem turismist. Tuođânálásávt sämikárvui vaalmâštmáin ij tääiđi onnáá peeivi kihheen leeibis tiänáđ – ij aainâskin olespeeivi toimân.
Sämikulttuurân kyeskee eellim já tiŋgâi puovtâdistem lii herkis äšši, ige toos lah olmâ ige puástu vástádâs. Mut liijká tágárijn-uv herkis aašijn ferttee tuostâđ já pyehtiđ jiänusân sárnuđ. Taan čallust jiem lah pajedâm vädis peelijd palvâlusâi falâmist. Siämmáánáál ko jiem tomgin, maggaar káttu kalga pieijuđ turismân. Aanaar kuávlu markkânistoo saijeen, kost lii ennuv saje. Tomhân tot tuuriist meid ocá luámustis: ráávhu já vuoiŋâstem. Nuorbâseh já unohis ääših kuáđđojeh nube savâstâlmân.
Kove: Simo Räsänen (Wikimedia Commons)