Kela lii pieijâm joton keččâlem uđđâ mielâ­tiervâs­vuotâ­vajoiditmist, mii váldá vuotân sämikielâid já ‑kulttuur

Kela algâttij cuáŋuimáánu 13. peeivi uđđâ vajoidittempalvâlus keččâlem. Viälmá – Sämikielâlâš mielâtiervâs­vuotâ­vajoidittem lii uáivildum tagaráid 18–67‑ihásáid sämikielâláid tâi sämikulttuur miäldásii vajoidittem tarbâšeijee äššigâssáid, kiäin láá mielâtiervâsvuođâ háástuh. Palvâlus lii nuuvtá, já tom puovtâd Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy Oulust.

Vajoidittem heivee sijjân, kiäin lii kavnâttum läivis tâi koskâvädis šlundevuotâ, atâštâshemâdâs, kyevtsundásâš mielâtilehemâdâs, trauma tovâttem stressâhemâdâs teikâ mohnii eres trauman lohtâseijee kuhesáigásijd symptomijd. Vajoiditmân occojeh ulmuuh, kiäi tiervâsvuođâ tile lii stääđis toin naalijn, ete sij pasteh uásálistiđ vajoiditmân tievâslávt.

Vajoidittem ulmen lii išediđ ulmuu iberdiđ jieijâs háástuid sehe nanodiđ suu vaijeem, toimânaavcâid já aargâhaldâšemtááiđuid. Koččâmušâst lii maaŋgâáámmátlâš vajoidittem, mii puáhtá olášuđ äššigâs argâpirrâsist, palvâlus puovtâdeijee toimâsaajeest teikâ káidusin kost peri Suomâst.

Vajoidittem pištá 12 mánuppaijeed, já tot ana sistees eereeb iärrás 12 ohtâgâsteivâdmid já vittâ juávkkuteivâdem eres uásálisteiguin.

Keččâlem nohá 30.6.2027.

Návt vajoiditmân puáhtá uuccâđ

Uuccâm tábáhtuvá luámáttuv peht, mon nommâ lii ”Kuorâttâllâmmiäldásâš vajoidittem” (KU 132smn). Ucâmušâst tiävdojeh occee tiäđuh sehe sajeh 2–8. Ucâmuš lahtosin tarbâšuvvoo almolii tiervâsvuotâtipšoost tohhum B‑ciälkkámuš teikâ eres talhâstieđâlâš čielgiittâs, mii siskeeld västideijee tiäđuid. Ucâmuš puáhtá vuolgâttiđ Kelan OmaKela-palvâlus teikâ poostâ peht.

Lasetiäđuid palvâlusâst, ton iävtuin sehe ucâmist finnee Kela siijđoin.

Kove: Kela / Ville Fofonoff

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Toimâtteijen suomâmiäštárkištoin Anarist: vástuppeivi 10.4.2026

Mun lijjim uáli moovtâ, ko Valtteri táátui muu skipárin toimâtteijen SM-kištoid. Tääl mun tuubdâm, ete moovtâst huolâhánnáá lam váhá jierestum. Taat lii esken muu...

Uđđâ INMERS-haahâ naanood elilâm ulmui media­luuhâm­tááiđuid

Euroopist Espanja, Romania já Suomâ táálunkuávluin lii pieijum joton haahâ, mon ulmen lii nanodiđ paijeel 65‑ihásij medialuuhâmtááiđuid já kriittisii jurdâččem. Suomâ peln haahân uásálist...

Aanaar čuovviittâshovdâ Ilkka Korhonen Aanaar SM‑kištoin: Lii tehálâš, ete párnááh uáinih, maht tábáh­tumeh uárne­juvvojeh

Aanaar Juvduuväärist uárnejuvvojii čuoigâm SM‑kištoh cuáŋuimáánu 10.–12. peeivi. Kaskoo čuoigâmjuuhlij Anarâš aavis toimâtteijeeh Valtteri Valkeapolku já Henna Tervaniemi teiváin Aanaar kieldâ čuovviittâshovdáin Ilkka Korhosáin...

Suomâst lii kuđâdin pyeremus lostâmedia­rijjâvuotâ

Suomâ lii árvuštâllum kuuđâd sajan Toimâtteijeeh rajijttáá ‑ornijdume vorrâsumos lostâmedia­rijjâvuotâ­indeksist. Indeks mield maailm pyeremus lostâmediarijjâvuotâ lii Taažâst. Taažâ maŋa puátih Vuáládâhenâmeh, Eestieennâm, Tanska já...

Sämikuávlu kielâmaisem muttoo luoddâ­kolbâi uđâs­mittem ohtâ­vuođâst

– Sämikuávlu kielâmaisem muttoo uđđâ luoddâkolbâi puáttim ohtâvuođâst, iätá sämikielâ kielâašij eromâšäššitobdee Marko Marjomaa Sämitiggeest. Luoddâkolbâi uđâsmittem lii äigikyevdil, tastko Vävlivirgáduvvâst (su. Väylävirasto) láá uđđâ...