Kongo demokraatlii täsivääldist lii joođoost vijđes ebolaepidemia. Taavdân láá jáámmám taan räi aainâs-uv 87 olmožid, muštâl Afrik taavdâiestim- já -kocceemkuávdáš (CDC).
Tuáistáážân epidemia lii rájášum Ituri eennâmkoodán Kongo tavenuorttiiuásist, kost raportistojii 336 epidum njuámumid lávurduv räi. Ituri eennâmkodde lii Uganda já Maadâ-Sudan rääjist.
Pasepeeivi vuástásii iijâ maailm tiervâsvuotâornijdume WHO kulluuttij ebolaepidemia aalmugijkoskâsâžžân tiervâsvuotâuhken. WHO mield epidemia ij kuittâg teevdi pandemiaetitile tubdâldâhmeerhâid.
Meiddei Kongo ránnjáeennâm Uganda lii nonnim oovtâ jäämmim, mii lohtâs ebolan. Kongost puáttám 59‑ihásâš almai jaamij Uganda uáivikaavpugist Kampalast. Iskoseh čaittii, ete almai lâi puáccám ebola Bundibugyo-variantân, moos ij lah puáhuttâs. Puáhuttâsah láá tuše Zaire-variantân, mii lii virus viärráámus tijppâ.
CDC pala, ete ebolaepidemia leevvân vala vijđásubbooht, tastko kaavpugijn ääsih ennuv ulmuuh oovtâ saajeest já ruukitooimâ tiet ulmuuh lihâdeh ennuv meiddei eennâmraajij rasta. Virgeomâhááh láá-uv huolâst tast, ete tavdâ leevvân ránnjáenâmáid Ugandan já Maadâ-Sudanân. CDC lii almottâm, ete tot áigu orniđ Kongoin, Ugandain já Maadâ-Sudanáin kriisâčuákkim, mast savâstâlloo räjikocceem pehtilitmist. Vala lii epičielgâs, mii ebolavirus variantijd lii leevvânmin Kongost.
Taan ive epidemia lii Kongo 17. ebolaepidemia. Ovdebâš epidemia tiettui moonnâm čoovčâ. Tot lâi vuossâmuš epidemia kuulmâ ihán. WHO mield talle jammii 45 olmožid.
Ebolavirus kavnui vuossâmuu keerdi Ebolajuuvâ pirrâsist Zairest já Maadâ-Sudanist ive 1976. Virus toovât vardemkumeštâs, já njuámmum finnim ulmuin koskâmiärálávt peeli jäämih taavdân.
Käldeeh:
− WHO julisti Kongon ebolaepidemian kansainväliseksi terveysuhkaksi (yle.fi)
− Kongossa puhkesi ebolaepidemia – ainakin 65 kuollut (yle.fi)
− Ebola leviää Kongossa, kymmeniä kuollut (www.is.fi)
Kove: MONUSCO Photos (Wikimedia Commons)