Suomâst láá taan-uv keesi ennuv puuŋkih, árvuštâl Tuurku ollâopâttuv biodiversiteettutkâmuš professor Ilari Sääksjärvi. Suu mield puŋkkinäälih láá kiävrum majemui luuvij iivij já kiävruh ain. Puuŋkih tiättojeh meid ain taveláá. Suijân puuŋkij loskâmân láá šoŋŋâdâhnubástus já ton tovâttem lieggâsub šooŋah, moi keežild puuŋkih piergejeh älkkeebeht tavveen. Sääksjärvi mield tavemuuh puŋkkipopulaatioh láá Ruávinjaargâst. Tast taveláá kavnum puuŋkih láá ušom jottáám ulmui já sii jielâhij fáárust.
Puuŋkij tiettum puáhtá čuávvuđ Punkkilive.fi-siijđoin. Tot lii Tuurku ollâopâttuv já ovtâstumstaatâlii talhâsirâttâs Pfizer paijeentoollâm palvâlus, mast ulmuuh pyehtih almottiđ puŋkkiaiccâmijdis. Tiäđuh kiävttojeh puuŋkij lavdâm čuávumân.
Moonnâm ive palvâlusâst almottuvvojii ohtsis 62 368 puŋkkiaiccâmid. Taan ive aiccâmeh láá jo paijeel 30 000, main paijeel 25 000 láá almottum majemui 30 peeivi ääigi.
Professor Sääksjärvi mield cuáŋuimáánu uáinistmeh čäittih, ete lieggâ šoŋŋâ lii aktivistám puuŋkijd. Puuŋkih šaddeh aktiivlâžžân talle ko liegâsvuotâ lii ucemustáá suullân vittâ ceehi. Sääksjärvi mield uáinistmij stuorrâ meeri muštâl meid tast, ete ulmuuh joteh ennuv luándust já almotteh puŋkkiaiccâmijnis aktiivlávt.
Säämist Suomâ peln láá tohhum taan ive 4 aiccâm: kyehti Suáluičielgist já kyehti Pöyrisjävri meccikuávlust. Moonnâm ive Säämist lijjii suullân 50 aiccâmid, Kilbisjäävrist ain Njuárgám räi. Tastko ulmuuh jiejah almotteh aiccâmijd, te toid vaaigut monnii verd ulmui meeri: lovoh láá stuárráábeh tobbeen, kost láá eenâb ulmuuh-uv.
Kyehti puŋkkišlaajâ levâtteh varâlijd taavdâid
Suomâst láá maaŋgah čyeđeh puŋkkišlaajah, main kyehti láá varâliih ulmuid: muorâtikke (Ixodes ricinus) já siberiamuorâtikke (Ixodes persulcatus). Ko lii saahâ puuŋkist, te talle uáivilduvvojeh táválávt taah šlaajah.
Táválumos puuŋkij levâttem tavdâ lii borrelios ađai Lyme tavdâ. Majemui iivij Suomâst láá lamaš suullân 6 000–8 000 tábáhtussâd ihásávt. Borrelios njuámu puuŋki käskim peht muádi peeivi siste. Ton vuosâtavdâmerkkân lii táválávt ruopsis já vijđáneijee ittum käskimsaje pirrâ. Jis borrelios ij hoittájuu, te tast sättih šoddâđ jieškote-uvlágáneh čuolmah ovdâmerkkân liškeest, niärváduvâst, teehijn já čoolmijn. Borrelios hoittájuvvoo antibiootijguin.
Härvinub mutâ viärráb puuŋkij levâttem tavdâ lii muorâtikkevuoiŋâškuddum ađai TBE (tick-borne encephalitis). Suomâst láá suullân 60–150 tábáhtussâd ihásávt. Tot-uv njuámu puuŋki käskim peht tuše muádi miinut siste. Vuosâtavdâmeerhah iteh suullân oho siste, já toid kuleh kumeštâs já illávaijeem. Suullân 20–30 prosentid ulmuin finnejeh eidusii vuoiŋâškuddum.
Muorâtikkevuoiŋâškudduumân ij lah tiätu talhâstipšo, mutâ tom puáhtá estiđ puáhuttâssáin. Puáhuttâs lii nuuvtá ulmuid, kiäh ääsih riskâkuávluin. Puáhuttâsohjelmân kullee kuávluin tavemus lii Simo kieldâ Laapi eennâmkoddeest. Riskâkuávluh vijđánii oppeet taan ive aalgâst. Toh kávnojeh THL kárttáheiviittâsâst (suomâkielân).
Meecist lii ain torvolâš já ávhálâš jotteeđ
Professor Ilari Sääksjärvi muštoot, ete puuŋkijn ij taarbâš poollâđ.
– Mij ferttip tuhhiittiđ tom, ete tile Suomâst lii muttum já muttuumin ton suundán, ete puŋkkinäälih nanosmeh ubâ ääigi. Kannat mušteđ luándust lihâdem tiervâsvuotâhiäđuid. Toh láá uáli stuárráh, Sääksjärvi iätá.
Liegâsvuođâ lasseen puuŋkih tarbâšeh lahtâvuođâ, mondiet toh tiättojeh eromâšávt čääsi alda tego riddokuávluin. Puuŋkih eelih ovdâmerkkân riddomiestuin, ollâ niijtoin, rođoin já piälduroobdâin. Toh vyerdih, ete iššeedellee jotá toi piällás, já tarvaneh talle toos kiddâ. Jis keessiv láá kuhes pakkâ já koške pajeh, te puuŋkih čiähádâteh mieskâttâsâi vuálá. Professor Sääksjärvi muštâl, ete puuŋkih láá meiddei stuorrâ kaavpugij muorâstuvâin, kost šaddeh mieskâttâsah.
Ko jotá puŋkkikuávluin, te lii tehálâš kárvudâttâđ ain kuhes pihtâsáid já pieijâđ puksânjaalmijd suhái siisâ. Jotteem ääigi lii pyeri tärhistiđ pihtâsijd puuŋkij tiet. Pääihist kannat tärhistiđ ubâ liške olmânáál. Meiddei elleid kannat tärhistiđ. Jis puŋkki lii káskám, te tom kalga meddâlistiđ tállán tarveetmáin toos nuuvt alda liške ko máhđulâš já kesimáin njuolgist meddâl.
Käldeeh:
– Tänä kesänä on paljon punkkeja (yle.fi)
– Punkki voi väijyä lumen keskellä sulassa paikassa – Professori: ”Lapin aikaiset havainnot ovat harvinaisia, mutta mahdollisia” (yle.fi)
– Puutiaisaivotulehdus (thl.fi)
– Puutiaisaivotulehdusrokotusohjelma laajenee uusille riskialueille (thl.fi)
Kove: Holger Krisp (Wikimedia Commons)