Syeinimáánust Ruošâ vuoigâdvuođâministeriö lasettij 55 algâaalmugij ornijdummeed terroristij já robdâlihâdâsâi luvâdâlmân. Tot meerhâš tom, ete juávhui ovdâsteijeeh sehe puohah, kiäh uásálisteh ornijduumij toimáid teikkâ pargeh oovtâst tâi viestâdeh taiguin, láá vaarâst karttâđ faŋgâlân maaŋgâ ihán.
Sämmilij siärváduv njunošulmuuh eteh, ete Ruoššâ páágut sämmilijd čiehâđ jieijâs identiteet já eelliđ ”laavâ ulguubeln” faŋgâvuođâ já vááinu paaloost. Maaŋgah irâtteh čiehâđ sämmilii identiteetis, amas karttâđ esivääldi čuosâttâhhân. Iäráseh vist vyelgih Ruošâst já oceh torvosaje Taažâst tâi Suomâst.
Andrei Danilov, Kuáláduv sämmilij ovdâsteijee, uusâi torvosaje Taažâst ive 2022 ton maŋa, ko Ruoššâ volliittij Ukrainan. ”Ovdil tuše aktivisteh váinuttuvvojii. Tääl Ruoššâ puáhtá faŋgiđ puohâid, kiäh láá ohtâvuođâst siiguin. Mun verdidiččim taam Sovjetlito suárdimân 1930-lovvoost”, sun muštâl. Danilov mield maaŋgah sämmiliih čiehih jieijâs aalmuglâšvuođâ, aaibâs tego sovjetääigi. Sun jieš áásá patâreijeeleeirâst Tave-Taažâst.
Danilov tiäddut, et sämmilijn ij lah mihheen vuovijd piäluštiđ jieijâs vuoigâdvuođâid Ruošâst. Ovdâmerkkân Fedorova tundra Murmansk kuávlust áigu kevttuđ litium pyevtitmân. Tundra tušâččij ollásávt, jis vuáváámeh ovdáneh. ”Sämmilij enâmijn láá šoddâm tego Kreml sirdoenâmeh Putin haldâttâs laavâi mield”, Danilov iätá.
Ruošâ sämisiärvádâh moonâtmin jieijâs identiteet
36-ihásâš Andrei Zhvavyi kuođij pääihis Luujäävrist Murmansk kuávlust kyehti ive tassaaš. Sun áásá tääl Suomâst, kost sun lii ucâmin pooliitlii torvosaje. Sun lii sämiaktivist já Oosmo jeessân, mii lii riehti-iše já kulttuurornijdume Kuáláduvâst. Zhvavyi iätá, et Ruošâ sämmilijn iä lah ennuv máhđulâšvuođah piäluštiđ olmoošvuoigâdvuođâidis, kulttuuris já kielâidis. ”Ulmuuh, kiäh láá ain Ruošâst, pálttuh muštâliđ uáivilis tain aašijn, tastko sij sättih mäksiđ tom jieijâs rijjâvuođáin”, sun muštâl. Suu mielâst Ruošâ sämisiärvádâh lii moonâtmin jieijâs identiteet.
35-ihásâš Aleksandr Slupachik vist lii vyerdimin Tave-Taažâst, et suu torvosajeucâmuš kieđâvuššoo. Ruošâst sun lâi Oosmo saavâjođetteijee. Sun vuolgij Ruošâst kyehti ive tassaaš ko Ruošâ torvolâšvuotâpalvâlus (FSB) vuárnutškuođij suu. Slupachik oroi oovtâ ive patâreijeeleeirâst Taažâst, mut tääl sun áásá aassâmvisteest oovtâst kálguinis. Suoi porgâv Taažâst čorgejeijen.
”Lii vaigâd muštâliđ [maht eellim lâi Ruošâst] tondiet ko vuárdá ubâ ääigi, et miinii tábáhtuvá. Vuárdá, et poolis teikkâ sierânâspalvâlusah puátih viežžâđ maidnii. Já mun poollim ubâ ääigi ovdil ko muu kálgu vuolgij Ruošâst.”
Slupachik majemuš teivâm Ruošâ torvolâšvuotâpalvâlussáin sattui kulmâ ive tassaaš ko sun almottij, et sun álgáččij Oosmo saavâjođetteijen. Talle sij pottii suu pargosajan já koijâdâllii suu. ”Sij halijdii kavnâđ maidnii, mut must ij lamaš mihheen… Sij koijâdii must, tuubdâm-uv mun kiännii, kote uásálist robdâlihâdâs ornijdumán. Mun ettim, ete jiem.”
Slupachik jurdá, et Ruošâ toimâm puáhtá vaiguttiđ čuuvtij sämisiärváduv puátteevuotân. ”Iä tuše lah innig hoovdah, kiäh sárnuččii sämiaašijn”, sun iätá. Slupachik tiätá 10−20 ulmust, kiäh karttii vyelgiđ já soottâđ Ukrainast. ”Tot lii stuorrâ meeri. Mii siärváduvâst láá vaarâ 2 000−3 000 olmožid, já 20 nuorrâd lii ennuv.”
Ciälkkámuš OA:n
Ruošâ algâaalmugij aalmugijkoskâsâš komitea (ICIPR) lii vuolgâttâm Ovdâstum aalmugáid ciälkkámuš, mon láá vuáláčáállám paijeel čyeti algâaalmugij ornijdummeed. Ciälkkámušâst muštâluvvoo Ruošâ algâaalmugij já ucceeblovoi vuoigâdvuođâi luávkkáámijn. Tast iättoo, ete algâaalmugij hovdáid čuáccá ”ain korrâsub suárdim”. Ornijdumeh, moh láá vuáláčáállám ciälkkámuš, pivdeh OA ”estiđ uđđâ suárdimvuovijd Ruošâ algâaalmugij vuástá”.
ICIPR vuáđudii muáddi Ruošâ algâaalmugij hoovdâ já aktivist njuhčâmáánust 2022 ton maŋa, ko Ruoššâ volliittij Ukrainan. ICIPR ulmen lii ovdediđ Ruošâ arktisii kuávlu, Siberia já Káidusnuortâ algâaalmugij vuoigâdvuođâid sii ärbivuáváláid enâmáid, resursáid já jiešmeridemvuoigâdvuotân sehe aalmuglii já globaallii tääsist suáđi ääigi já Ruošâ pooliitlii suárdimist. Komitea tuárju algâaalmugij siärváduvâid Ruošâst já oovded sii vuoigâdvuođâid aalmugijkoskâsii tääsist.
Käldee:
– ‘They want total control’: how Russia is forcing Sami people to hide their identity (www.theguardian.com)
Kove: anjči (Wikimedia Commons)