Turkki áigu ratifisistiđ Ruotâ NATO-jeessânvuođâ

NATO njunoščällee Jens Stoltenberg teeivâi Ruotâ uáiviminister Ulf Kristerssonáin já Tuurki president Recep Tayyip Erdoğanáin vuossaargâ Vilnaast. Uásipeleh savâstâllii Ruotâ jeessânvuođâst Natost. Stoltenberg toolâi journalistáid tieđettemtilálâšvuođâ vuossargeehid já muštâlij, et Turkki lii lopedâm ratifisistiđ Ruotâ NATO-jeessânvuođâ. Erdoğan lopedij sirdeđ Ruotâ jeessânvuotâääši Tuurki parlamentân nuuvt jotelávt ko máhđulâš.

Ruotâ lii lopedâm aktiivlávt tuárjuđ Tuurki Euroop unionân servâm sehe tullisopâmuš peividem já viisumrijjâvuođâ, čáálá eŋgâlâlâskielâlâš Daily Sabah.

Tukholma meid nonnij Tuurkin, et tot ij tuárju terrorornijdumijd PKK /YPG ige gülenistlii terrorjuávhu Nato-jeessânvuođâ maŋa já et Ankara já Tukholma kooskân huksejuvvoo kyevtpiälálâš torvolâšvuotâmekanism.

Ruotâ uáiviminister Ulf Kristersson lâi tutâvâš miärádâsân já eeđâi vuossaargâ, et ”taat lii šiev peivi Ruotân”.

Ruotâ maŋa vala Uŋgar kalga ratifisistiđ Ruotâ jeessânvuođâ NATOn. Vyerdimist lii, et taat tábáhtuvá jotelávt Tuurki ratifisistem maŋa. Uŋgar olgoašij minister Péter Szijjárttón mield NATO-jeessânvuođâ ratifisistem Uŋgarist lii tuše teknisâš koččâmuš. Uŋgar lii Tuurki lasseen áinoo NATO-eennâm, mii ij lah val toohâm ratifisistem.

Ovdiláhháá Uŋgar lii almottâm, et tot ratifisist Ruotâ jeessânvuođâ talle ko Turkki lii vaalmâš ratifisistmân.

Käldee:

– Nato-maiden johtajat saapuvat kokouspaikalle (yle.fi)

Kove: Marek Studzinski (Pixabay)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Jackson 5 -muusikjuávhu Tito Jackson lii jáámmám

Ovdâstumstaatâlâš musikkár Tito Jackson lii jáámmám 70-ihásâžžân. Sun lâi kuálmád Jackson musikkárperruu oovce párnáást. Oovtâst neljijn viljáin Jackie, Jermaine, Marlon já Michael sun vuáđudij...

Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán

Maijuuh láá maccâm Lontoon. The Ealing Beaver -proojeekt áánsust Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán. Proojeekt ulmen lii lamaš macâttiđ maijuid vuod urbaanlii...

Ellei oho oppâmateriaaleh láá tääl tiilámnáál

Ellei okko viättoo roovvâdmáánu 4.–10. peeivi. Taan ive fáddán lii "aldaluándu elleeh". Ellei oho várás Suomâ elleisuojâlemservi SEY lii ráhtám oppâmmateriaalijd, moh láá vuávájum...

Tarbâšuvvoo-uv olmooš ain jurgâlempaargon? – Mašineh-uv liččii!

Mun luuhim NOS-loostâst huolâstuttee uđđâsijd: vuáládâheennâmliih jurgâleijeeh kärttih vyelediđ jurgâlemhoodijd, tastko tahojiermi (AI, Artificial Intelligence), lii väldidmin jurgâleijee pargokiedi. Mun jieš lam lamaš huksiimin...

Čevđikäärdih historján – aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán

Čevđikäärdih historján -aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán vuossaargâ čohčâmáánu 9. peeivi. Aalmuglâšáánnum, mon ulmen lii lopâttiđ čevđiellei kärdidem Suomâst, uážui meriääigi räi 102 561 nanodum vuáláčálusid....