Vuáđulahâváljukodde iävtut, ete sämitiggelaahâ tuhhiittuvvoo iänááš uásild haldâttâs iävtuttâs miäldásâžžân (HE 100/2023 vp). Váljukodde adelij smiättámušâs kesimáánu 4. peeivi. Sämitige stivrâ kieđâvuš ääši kesimáánu 6. peeivi.
Vuáđulahâváljukodde iävtut kyehti nubástus, vâi äšši puávtáččij kieđâvuššuđ táválii laavâ asâttemoornigist. Vuosmuu nubástusiävtuttâs mield tuše juuriistjesâneh puávtáččii leđe eenâblovvoost Sämitige vaaljâluvâttâllâmaašij nubástusuuccâmlävdikode čuávdimčuákánpiejâmist. Nube nubástusiävtuttâs mield nubástusuuccâmlävdikode miärádâssáid kolgâččii mieđettuđ väidimloveh siämmái iävtuiguin ko haldâttâhlahâkevttimist táválávt-uv, talle ko nubástus occoo alemuu haldâttâhrievtist.
Vuáđulahâváljukodde ij iävtut nubástusâid 3 §:n, mii kuáská vuoigâdvuotân merkkejuđ vaaljâluvâttâlmân, ige 9 §:n, mii kuáská ráđádâllâmkenigâsvuotân. Smiättámušâst láá kyehti sierâuáivil. Vuáđulahâváljukodde lâi kuittâg oovtâmielâlâš tast, ete lahâiävtuttâs lii vuáđulaavâ miäldásâš.
Sämitige saavâjođetteijee sajasâš Tuomas Aslak Juuso kommentistij sämitiggelaavâ ovdánem:
– Vuáđulahâváljukodde lii kieđâvuššâm vuáđulávt sämitiggelahâiävtuttâs já kiävttám toos ennuv ääigi. Pyeri, ete kieđâvuššâm lii tääl finnejum valmâšin. Sämitige stivrâ kieđâvuš ääši čuávuvâžžân já tieđeet ääšist čuákkim maŋa. Mun kiijtám vuáđulahâváljukode já saavâjođetteijee Heikki Vestman prosesist já tast, ete Sämitigge lii finnim sajattuv, mii toos kulá, já lii puáhtám uásálistiđ vuáđulahâváljukode kulâmáid.
Lahâuđâsmittem ulmen lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ
Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii valmâštâllum jo kuhháá. Ton ulmen lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ Sämitige máhđulâšvuođâid toimâđ já sämmilij máhđulâšvuođâid jieijâs kielâ já kulttuur jiešhaaldâšmist. Uđâsmittem čuávdá čuolmâid, moi keežild ive 2019 OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já ive 2022 OA näliolgoštem vuástásâš komitea onnii Suomâ sujâlâžžân sämmilij vuoigâdvuođâi rikkomân.
Lahâuđâsmitmist láá nelji merhâšittee nubástus:
– Vaaljâluvâttâlmân merkkim vuáđuduvvoo kielân. Iävtuh västideh iävtuid, moh kiävttojeh Ruotâst já Taažâst. Ton lasseen puátteevuođâst vaaljâluvâttâlmân merkkiimist lii koččâmuš tuše vuoigâdvuođâst jienâstiđ já asâttuđ iävtukkâssân Sämitige vaaljâin ige tast, kii annoo sämmilâžžân.
– Vaaljâluvâttâlmân kyeskee aašijn vuosmužžân nubástusuuccâmtäässin tuáimá jiečânâs já jiešmerideijee nubástusuuccâmlävdikodde ige Sämitige stivrâ.
– Virgeomâhái ráđádâllâmkenigâsvuotâ tahhoo čielgâsubbon. Sämitiggeest ij kuittâg valagin lah veto-vuoigâdvuotâ.
– Sämitiggevaaljâin jienâstem tahhoo älkkeebin. Ovdâmerkkân vaaljâi äigitaavluh já vaaljâvyevih pyereduvvojeh.
Uđâsmittem vuáđuduvá kansliahovdâ Pekka Timosii toimâkode iävtuttâssáid já ovdebij toimâkuudij paargon. Iävtuttâs valmâštâllui ohtsâšpargoost Sämitiggijn. Sämitige čuákkim tuhhiittij moonnâm vaaljâpaajeest sämitiggelahâiävtuttâs jienâiguin 15–3. Ohtâ persovn jienâstij kuárus.
Lahâiävtuttâs vuolgâttui vuáđulahâváljukoodán 14.2.2024. Eennâm- já meccituáluváljukodde, ekonomiaváljukodde sehe pargoeellim- já täsiárvuváljukodde kolgii adeliđ vuáđulahâváljukoodán jieijâs ciälkkámuš lahâiävtuttâsâst. Sämitigge lii taan ive aalgâst uásálistám aktiivlávt vuáđulahâváljukode kulâmáid, moh kyeskih lahâiävtuttâsân.
Käldeeh
– Vuáđulahâváljukodde adelij smiettâmušâs sämitiggelaavâst – Sämitige stivrâ kieđâvuš ääši vástuppeeivi (samediggi.fi)
– Perustuslakivaliokunnan mietintö saamelaiskäräjälaista on valmistunut (www.eduskunta.fi)
Kove: Ville Fofonoff / Sämitigge