Paavi Franciscus lii jáámmám nube pessijâšpeeivi iiđeed Vatikaanist. Sun lâi 88-ihásâš. Majemui aigij suu tiervâsvuotâ huánánij, já sun lâi kuhes ääigi pyecceiviäsust kepiskumeštâs keežild.
Franciscus, algâalgâlii noomâs mield Jorge Mario Bergoglio, šoodâi Argentiina uáivikaavpugist Buenos Airesist 7.12.1936. Sun lâi vuosmuš Euroop ulguubeln puáttám paavi syyrialii Gregorius III (j. 741) maŋa. Sun lâi meid vuosmuš Eennâmpáálu máddáábeln šoddâm paavi.
Bergoglio vaanhimeh láin Argentiina italialiih. Sii peerâ lâi koskâluokkalâš. Bergoglio poorgâi ovdâmerkkân raavvâdviäsu uksâalmajin já luuvâi laborantin. Sun lii muštâlâm, et sust šoodâi pappâ tondiet ko kiđđâsärni kuoskâttij suu čuuvtij, ko sun lâi 21-ihásâš. Bergoglio tooimâi Buenos Aires arkkâpispen, ko paavi Johannes Paavvâl II nomâttij suu kardinaalin ive 2001. Kardinaal lii katolilii kirho nubben alemus virge.
Koŋklaav adai kardinaalij čuákkim jienâstij Bergoglio 266. Rooma pispen adai paavin njuhčâmáánust 2013. Taat paavivaaljâ lâi eromâš, tastko ovdebâš paavi Benediktus XVI lâi kuáđđám virgees já lâi ain elimin. Paavi virge lii eellimahasâš, já ovdebáá tove paavi lâi iäránâm virgestis 598 ihheed tassaaš.
Bergoglio valjij jieijâs paavinoomâ kievhij ustevin tubdum Franciscus Assisilii mield.
Franciscus lâi vuosmuš jesuiitviljâdâhân kuullâm paavi. Jesuiiteh čonnâseh eelliđ Jeesus myenster mield kievhivuođâst. Pooliitlávt jesuiitpaapah láá távjá sajaidittám jieijâs elitij ulguubel.
Franciscus ij kuássin varrim paavipalacân pic aasâi ubâ elimis ohtâkiärdánis mađhâšeijeepääihist. Sun lâi paavin epiformaallâš ige perustâm kirho hierarkiain.
Franciscus ij lamaš kirho uđâsmittee paavi, ige sun muttám kirho máttááttâs. Sun kyedittij siämmáá suhâpele siiviillittoid mut ij kirholii vihkâm teikâ sivnádâs. ”Homoseksuaallâšvuotâ ij lah rikos. Mut tot lii suddo”, sun eeđâi ive 2019.
Franciscus leehâi motomijd kirho viirgijd nisonáid, mut sun lâi nissoonpappâvuođâ vuástá, já siämmáánáál sun vuástálistij aaboort já eutanasia.
Paavi jäämmim maŋa paavi väldi sirdoo kardinaalkollegion.
Uđđâ paavi väljejuvvoo kardinaalij čuákkimist adai koŋklaavist. Vuálá 80-ihásiih kardinaaleh uážžuh jienâstiđ vaaljâst. Nyevt 120 kardinaalid jienâsteh toppum uvsâi tyehin, já puohah sist láá vuárnum, et sij aneh jieijâs iävtukkâs syeligâs tiättun. Jienâstmeh tuállojeh tassaažân ko ohtâ iävtukkâs lii finnim kyevti kuálmádâs eenâblovo. Čuávuváá miärádâsâst västideh 138 kardinaalid. Jienâstmij maŋa jienâstemliipuh puáldojeh Sikstus kappelist. Čapis suovâ meerhâš, et uđđâ paavi ij lah val meridum. Vielgis suovâ lii merkkâ uđđâ paavi valjiimist.
Käldeeh:
– Paavi on kuollut – Nämä asiat ovat käynnistyneet Vatikaanissa juuri nyt (www.iltalehti.fi)
– Paavi Franciscus otti kantaa poliittisesti, mutta ei ollut kirkon uudistaja (www.hs.fi)
– Paus Franciscus (88) overleden (nos.nl)
Kove: Korea.net / Korean Culture and Information Service (Jeon Han) (Wikimedia Commons)