Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio tiilám sierânâsčielgiittâs šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân lii almostum

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii tiilám sierânâsčielgiittâs šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân Suomâst. Čielgiittâsâst lii västidâm totkeejuávkku, moos kuleh Klemetti Näkkäläjärvi, Jouni J.K. Jaakkola já Suvi Juntunen. Čielgiittâs almostui káidusin čohčâmáánu 16. peeivi 2024.

Čielgiittâs ulmen lii pyevtittiđ tiäđuid šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân Suomâ sämmilij päikkikuávlust. Ton amnâstâhhân láá ovdebijn tutkâmhaavâin tohhum sahhiittâlmeh, pargopáájáh já tutkâmkirjálâšvuotâ. Čielgiittâs čáittá, ete nubástusah tábáhtuveh maaŋgâin kuávluin já ete sämikulttuur lii eromâš herkki šoŋŋâdâhnubástusân.

Čielgiittâsâst oovdânpuáhtojeh konkreetliih tooimah, moiguin puávtáččii turviđ sämikulttuur siäilum šoŋŋâdâhnubástus paaldâst. Taggaar lii ovdâmerkkân šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumohjelm rähtim sämmilij puoh ärbivuáváláid iäláttâssáid. Tot lii meid Sämitige taan paje ohtâ prioriteet.

Čielgiittâs almostittemtilálâšvuođâ ohtâvuođâst Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi toolâi sahâvuáru. Sun ana tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâs pälgisliäkkon, mutâ eskân uccâ uássin tárbulii tiätuvuáđust.

– Lii eromâš tehálâš, ete mij pyehtip nuurrâđ čuákán tutkâmtiäđuid já ärbivuáválijd tiäđuid šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämmiláid sehe sämmilij ärbivuáváláid iäláttâssáid já päikkikuávlun. Tot lii kuittâg vala aaibâs liijkás uccáá.

– Mun lam huolâstum tast, ete mij tääbbin tavveen čuuvtij kierdâp šoŋŋâdâhnubástus tovâttem lasaneijee epivisesvuođâst, mutâ mij lep uáli tuárispeln ovdâmerkkân ruánáá sirdâšumán lohtâseijee tutkâmhaavâin, tutkâmruttâdmist já jieškote-uvlágánijn tooimâin.

Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi pahudij savâstis, ete šoŋŋâdâhnubástus hiäjusmit puáttee suhâpuolvâi vuoigâdvuođâ putes pirrâsân, tiervâsvuotân, pyereestvajemân já jieijâs kulttuurân. Ton lasseen tot uhked sämmilij ärbivuáválijd iäláttâsâid, moh láá miäcástem, kuálástem, nuurrâm, sämityeji já puásuituálu.

– Eromâš korrâ šoŋŋâtileh láá šoŋŋâdâhnubástus mield lasanâm tavveen. Vädis taalvij maŋa mij lep eidu uáinám eromâš koškes já pakkâ keesi. Epivisesvuotâ já ennustetteevuođâ váilum lii uđđâ normaal. Šoŋŋâdâhnubástus já toos vuáhádum lii vuáđu- já olmoošvuoigâdvuotâkoččâmuš sämmiláid.

Käldee:

– Sämitigge: Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio tiilám sierânâsčielgiittâs šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân lii pälgisliäkkoo (samediggi.fi)

Kove: Fabrizio Brecciaroli

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Hanne-Sofie Suongir lii vuáittám taan ive Sämirääđi kirjálâšvuotâpalhâšume

Sämirääđi lii mieđettâm taan ive kirjálâšpalhâšume Hanne-Sofie Suongirân já suu kiirján Emma Dilemma. Kirje almostitij kirjekuástideijee Iđut ive 2023. Palhâšume keigejui vyeittei Göteborg kirjemeesuin...

Sämitige stivrâ lii meridâm 193 000 euro vuáháduttemtooimâin

Sämitige stivrâ lii kieđâvuššâm ive 2025 vuáháduttemtooimâid uđđâ šiäštusume vuáđuld. Suomâ haldâttâs lii meridâm čuoppâđ Sämitige kulttuurjiešhaldâšem ruttâdem 193 000 euro verd. Porgemáánust staatâvarijministeriö iävtuttem...

Viljâleijee peivikirje: pihlejášnjálgáh já majemuš peivi piäldust

Čohčâmáánu algâ lâi uáli jo liegâs meid Oulust. Táválávt mun čuávum jo porgemáánust, lii-uv liegâsvuotâ monâmin liijgás vuálus. Ferttee-uv nuurrâđ majemuid páávuid piäldust já...

Oulu ollâopâttuv uđđâ rehtorin lii väljejum Arto Maaninen

Oulu ollâopâttuv rehtor čuávuváá viiđâ ive toimâpajan lii väljejum Arto Maaninen. Miärádâs valjiimist toovâi Oulu ollâopâttuv haldâttâh tuorâstuv 26.9.2024. Rehtorin väljejum Arto Maaninen tuáimá...

Anarâš aavis lii finnim ruttâdem

Staatârääđi lii mieđettâm 60 000 eurod Anarâškielâ siärván Anarâš aavis várás. Ruttâdem luávdá ive 2024 koloid. Anarâškielâ servi lâi uuccâm 80 000 eurod. Staatâtoorjâ...