Tuotâvuotâ- já sovâdâttâm­komissio tiilám sierânâs­čielgiittâs šoŋŋâdâh­nubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân lii almostum

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii tiilám sierânâsčielgiittâs šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân Suomâst. Čielgiittâsâst lii västidâm totkeejuávkku, moos kuleh Klemetti Näkkäläjärvi, Jouni J.K. Jaakkola já Suvi Juntunen. Čielgiittâs almostui káidusin čohčâmáánu 16. peeivi 2024.

Čielgiittâs ulmen lii pyevtittiđ tiäđuid šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân Suomâ sämmilij päikkikuávlust. Ton amnâstâhhân láá ovdebijn tutkâmhaavâin tohhum sahhiittâlmeh, pargopáájáh já tutkâmkirjálâšvuotâ. Čielgiittâs čáittá, ete nubástusah tábáhtuveh maaŋgâin kuávluin já ete sämikulttuur lii eromâš herkki šoŋŋâdâhnubástusân.

Čielgiittâsâst oovdânpuáhtojeh konkreetliih tooimah, moiguin puávtáččii turviđ sämikulttuur siäilum šoŋŋâdâhnubástus paaldâst. Taggaar lii ovdâmerkkân šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumeohjelm rähtim sämmilij puoh ärbivuáváláid iäláttâssáid. Tot lii meid Sämitige taan paje ohtâ prioriteet.

Čielgiittâs almostittemtilálâšvuođâ ohtâvuođâst Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi toolâi sahâvuáru. Sun ana tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâs pälgisliäkkon, mutâ eskân uccâ uássin tárbulii tiätuvuáđust.

– Lii eromâš tehálâš, ete mij pyehtip nuurrâđ čuákán tutkâmtiäđuid já ärbivuáválijd tiäđuid šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämmiláid sehe sämmilij ärbivuáváláid iäláttâssáid já päikkikuávlun. Tot lii kuittâg vala aaibâs liijkás uccáá.

– Mun lam huolâstum tast, ete mij tääbbin tavveen čuuvtij kierdâp šoŋŋâdâhnubástus tovâttem lasaneijee epivisesvuođâst, mutâ mij lep uáli tuárispeln ovdâmerkkân ruánáá sirdâšumán lohtâseijee tutkâmhaavâin, tutkâmruttâdmist já jieškote-uvlágánijn tooimâin.

Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi pahudij savâstis, ete šoŋŋâdâhnubástus hiäjusmit puáttee suhâpuolvâi vuoigâdvuođâ putes pirrâsân, tiervâsvuotân, pyereestvajemân já jieijâs kulttuurân. Ton lasseen tot uhked sämmilij ärbivuáválijd iäláttâsâid, moh láá miäcástem, kuálástem, nuurrâm, sämityeji já puásuituálu.

– Eromâš korrâ šoŋŋâtileh láá šoŋŋâdâhnubástus mield lasanâm tavveen. Vädis taalvij maŋa mij lep eidu uáinám eromâš koškes já pakkâ keesi. Epivisesvuotâ já ennustitteevuođâ váilum lii uđđâ normaal. Šoŋŋâdâhnubástus já tot, maht toos puáhtá vuáháduđ, láá vuáđu- já olmoošvuoigâdvuotâkoččâmušah sämmiláid.

Käldee:

– Sämitigge: Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio tiilám sierânâsčielgiittâs šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân lii pälgisliäkkoo (samediggi.fi)

Kove: Fabrizio Brecciaroli

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Anarâškielâ servi vuábdá uđđâ pyevtit­tâsâid 40‑ive juhlestis

Anarâškielâ servi juhlo 40 ive tooimâs majebaargâ skammâmáánu 24. peeivi Anarist. Juhle ohtâvuođâst vuábdojeh uđđâ pyevtittâsah. Vyebdimnáál láá seehah, pääiđih já puttâleh, moid lii...

Sämikielah tarbâšeh dynaamisii kielâkártá

Sämikielâin mij puohah tiettip motomijd faktaid – ovdâmerkkân tom, et puoh sämikielah láá eenâb teikâ ucceeb uhkevuálásiih, já tom, et sämikielâi sárnooh ääsih sehe...

Säminuorâi taaiđâ­tábáhtus uárne­juvvoo Heta škoov­lâst kiđđuv 2027

Jyehi-ihásâš Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo puáttee ive Heta škoovlâst Iänuduvvâst cuáŋuimáánu 29. peeivi. Iänuduv kieldâ tiävdá puáttee ive 150 ihheed, já taaiđâtábáhtus lii uási juhleive...

Tutkâmuš: Lodde­čaasij tipšo­mist lii ävkki, mut tipšo­tooimah tarbâ­šuuččii eenâb

Čäciloddenäälih láá kiäppánâm merhâšitteht Suomâst majemui luuvij iivij ääigi. Helsig ollâopâttuv já Suomâ pirâskuávdáá totkeeh selvâttii, maht loddečaasij tipšom já suojâlem láá vaiguttâm čäcilodde­naalijd...

Sämikielâi tutkâmuš oovdân­puohtui aalmugij­koskâsii sympo­siumist Bodøst

Čiččâd Saami Linguistics Symposium, SAALS7, čokkij sämikielâi totkeid já motomijd eres-uv ucceeblovokielâi äššitobdeid Tave-enâmij ulguubeln-uv Taažâ Bodøn skammâmáánu 4.–5. peeivi. Nord-universitet-ollâopâttuv čokkim ohjelm faalâi...