Čevđikäärdih historján – aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán

Čevđikäärdih historján -aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán vuossaargâ čohčâmáánu 9. peeivi. Aalmuglâšáánnum, mon ulmen lii lopâttiđ čevđiellei kärdidem Suomâst, uážui meriääigi räi 102 561 nanodum vuáláčálusid. 50 000 vuáláčálusid, moh váttojeh ääši kieđâvušmân ovdâskoddeest, lijjii čuákist vuálá pirrâmpeeivist. Aalmuglâšáánnum luovâttii ovdâskoodán Tiina Vuolle, Pavel Tahkovuori, Elisa Aaltola, Eeva Ylimäki já Jemina Fallenius. Čuákkimohtâduv hovdâ Antti Linna vaaldij tom vuástá.

Ánumist iävtuttuvvoo, et čevđipyevtittem loopâtmân rahtuuččij aalmuglâš vuávám, mon mield čevđikäärdih sirduuččii kuáhtulii sirdumääigi maŋa historján. Ton lasseen syergi pargeeh uážuččii torjuu eres suorgijd sirduumân.

Čevđiráhtulâšvuođâst lii jo kuhháá savâstâllum ton eettisij čuolmâi tiet. Stuorrâ uásist eurooplijn enâmijn tot lii-uv kieldum tâi nuuhâm, já meid stuorrâ uási syemmilijn tuárjuh čevđikärdidem kiäldu. Moonnâm ive tohhum koijâdâllâmtutkâmuš mield 83 prosentid syemmilijn vuástálisteh tááláá čevđikärdidem. Aalmugáánnum kampanjakoodinator Tiina Vuolle iätá, et meid eenâbloho ovdâskode aalmugovdâsteijein almottij ovdil ovdâskoddevaaljâi, et sij tuárjuh čevđikärdidem kiäldu. 

Ellei killáámušâi lasseen lii savâstâllum syergi vaikuttâsâst ulmui tiervâsvuotân ton maŋa ko loddeinfluenssa njuámui čevđielleid maaŋgâ käärdist Suomâst moonnâm ive. Meid ekonomia piäjá smiettâđ: čevđikäärdih láá finnim Suomâ staatâst taan ive jo masa 37 miljovn eurod sajanmáávsuid loddeinfluenssa tiet, veikkâ syergist maŋgâ finnoduv lii restâlum jo kuhháá ovdil loddeinfluenssa puáttim. Sajanmáávsuh per loddeinfluenssan jáámmám tâi loddeinfluenssa tiet kuddum ellee láá ton lasseen lamaš čuuvtij alebeh ko maid čevđikäärdih liččii uážžum ellee čeevđi vyebdimist.

Lávurduv čohčâmáánu 14. peeivi uárnejuvvojeh mielâčáittuseh čevđikärdidem vuástá maaŋgâin kaavpugijn pirrâ Suomâ. Uáivitábáhtume álgá Helsigist tijme 14 Ryevdirađetorist. Ton lasseen toorjâtábáhtumeh tuállojeh siämmáá ääigi Kouvolast, Kuopiost, Tamperest, Tuurkust, Oulust já Ruávinjaargâst.

Käldeeh:

– Kansalaisaloite turkistarhauksen lakkauttamiseksi luovutettiin eduskunnalle (www.eduskunta.fi)

– Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi eduskunnalle – keräsi tarvittavat kannatusilmoitukset päivässä (www.mtvuutiset.fi)

– Turkistarhoille maksettu tänä vuonna jo lähes 37 miljoonaa euroa korvauksia (animaliamedia.fi)

– Turkistarhaus historiaan -tukimielenosoitukset (animaliamedia.fi)

Kove: Oikeutta eläimille (flickr)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Hanne-Sofie Suongir lii vuáittám taan ive Sämirääđi kirjálâšvuotâpalhâšume

Sämirääđi lii mieđettâm taan ive kirjálâšpalhâšume Hanne-Sofie Suongirân já suu kiirján Emma Dilemma. Kirje almostitij kirjekuástideijee Iđut ive 2023. Palhâšume keigejui vyeittei Göteborg kirjemeesuin...

Sämitige stivrâ lii meridâm 193 000 euro vuáháduttemtooimâin

Sämitige stivrâ lii kieđâvuššâm ive 2025 vuáháduttemtooimâid uđđâ šiäštusume vuáđuld. Suomâ haldâttâs lii meridâm čuoppâđ Sämitige kulttuurjiešhaldâšem ruttâdem 193 000 euro verd. Porgemáánust staatâvarijministeriö iävtuttem...

Viljâleijee peivikirje: pihlejášnjálgáh já majemuš peivi piäldust

Čohčâmáánu algâ lâi uáli jo liegâs meid Oulust. Táválávt mun čuávum jo porgemáánust, lii-uv liegâsvuotâ monâmin liijgás vuálus. Ferttee-uv nuurrâđ majemuid páávuid piäldust já...

Oulu ollâopâttuv uđđâ rehtorin lii väljejum Arto Maaninen

Oulu ollâopâttuv rehtor čuávuváá viiđâ ive toimâpajan lii väljejum Arto Maaninen. Miärádâs valjiimist toovâi Oulu ollâopâttuv haldâttâh tuorâstuv 26.9.2024. Rehtorin väljejum Arto Maaninen tuáimá...

Anarâš aavis lii finnim ruttâdem

Staatârääđi lii mieđettâm 60 000 eurod Anarâškielâ siärván Anarâš aavis várás. Ruttâdem luávdá ive 2024 koloid. Anarâškielâ servi lâi uuccâm 80 000 eurod. Staatâtoorjâ...