Škovlâpsykologeh láá härviniih tavveen – säminuoráid kávnoo kuittâg iše, joba jieijâs kielân

Nuorah vajeh viehâ pyereest Säämist. Návt kavnâtteh nuorâi jiegâlijn torjuin já iššijn pargee áámmátulmuuh.

Nuorâiguin pargee áámmátliih kuittâg uáinih kyehti sierâ juávhu: oovtâ juávhust láá nuorah, kiäh vajeh pyereest, já nube juávhust láá nuorah, kiäh vajeh hyeneeht.

Iššeen säminuoráid fallum jiegâlii torjuu palvâlusâin lii jieijâs eenikielâ. Jis nuorâ haalijd sárnuđ sämikielâ teikâ savâstâllâđ sämikulttuur tobdee ulmuin, te sun stivrejuvvoo psykososiaallii palvâlus fällee Uuvjân. Uvjâ fáálá iše puoh Suomâst sarnum kuulmâ sämikielân.

”Nuorah pyehtih muštâliđ jieijâs vädisvuođâin älkkeebeht, já tom lii lamaš suotâs uáiniđ”, iätá Uuvjâ psykiatrâlâš pyecceitipšoo Kaarin West YLE sahhiittâlmist.

West mield säminuorah atâštuveh siämmáin aašijn ko nuorah eres-uv kuávluin, ovdâmerkkân nuorâvuotân já puátteevuođâ epivisesvuotân kyeskee aašijn.

Háástuh lohtâseh táválávt sämikulttuurân, ovdâmerkkân sämmilij vuoigâdvuođáid já identiteetaššijd. Meiddei nuoráid já uáppeid čyeccee vátámâšah láá olluuh.

”Taan räi mij lep puáhtám išediđ puohâid, kiäh láá iše tarbâšâm”, iätá West.

Sämikuávlust nuorâi pyereestvajemân vaaikut positiivlávt nuorâi eromâš ohtâvuotâ luándun, mii puáhtá ennuv ilo sijjân, eteh nuorâipargeeh.

Uccâ tave-Laapi päikkikuddijd lii lamaš vaigâd kavnâđ nuorâiguin pargee áámmátulmuid. Škovlâpsykolog finnim Anarân lâi masa máhđuttemes pargo, siämmáánáál Ucjuuhân-uv.

Ovdil Ucjuuvâ škovlâuáppeeh pessii sárnuđ škovlâpsykologáin tuše eromâšmáttáátteijee peht, já talle-uv tuše kuohtii ivveest.

”Mun lam aassâm Ucjuuvâst ubâ eellim já eskin taan ive čielgâi, ete kuohtii ivveest tääbbin iälá kiinii, kiäin piäsá sárnuđ”, imâštâl oovcád luoka uáppee Katri Lukkari YLEn.

Ko škovlâpsykologeh váiluh, te ulmuuh láá karttâm uástiđ palvâlusâid, já škovlâpsykolog saajeest lii fallum psykiatrâlii pyecceitipšoo toorjâ. Meiddei oppâmvaigâdvuođáid lii lamaš vaigâd finniđ torjuu.

Nuorâi mielâst uáppei koskâsâš epitäsiárvu lii lasanâm Suomâst tondiet ko škovlâpsykologeh váiluh. Psykologij finnim lii miäruštâllum laavâst, mutâ uáppei mielâst laahâ ij kuittâg Ucjuuvâst olášuu. Škovlâpsykologeh váiluh meiddei Aanaar já Kolari kieldâin.

Ucjuuvâst lii kieskâd algâttâm uđđâ škovlâpsykolog, kote parga kieldâst tuše ihepele.

Škovlâtiervâsvuođâtipšoo Elle Aikio muštâl, ete sun vuáttá reesuursvänivuođâ vaikuttâsâid pargostis.

”Muu mielâst tom uáiná eidu tast, ete älkkees-uv teivâmáid lii hirmâd vaigâd kavnâđ ääigi já saje”, iätá Aikio.

Käldee:

– Koulupsykologi on harvinaisuus pohjoisessa – saamelaisnuorille löytyy kuitenkin apua, jopa omalla äidinkielellä (yle.fi)

Kove: WOKANDAPIX (Pixabay)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Jackson 5 -muusikjuávhu Tito Jackson lii jáámmám

Ovdâstumstaatâlâš musikkár Tito Jackson lii jáámmám 70-ihásâžžân. Sun lâi kuálmád Jackson musikkárperruu oovce párnáást. Oovtâst neljijn viljáin Jackie, Jermaine, Marlon já Michael sun vuáđudij...

Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán

Maijuuh láá maccâm Lontoon. The Ealing Beaver -proojeekt áánsust Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán. Proojeekt ulmen lii lamaš macâttiđ maijuid vuod urbaanlii...

Ellei oho oppâmateriaaleh láá tääl tiilámnáál

Ellei okko viättoo roovvâdmáánu 4.–10. peeivi. Taan ive fáddán lii "aldaluándu elleeh". Ellei oho várás Suomâ elleisuojâlemservi SEY lii ráhtám oppâmmateriaalijd, moh láá vuávájum...

Tarbâšuvvoo-uv olmooš ain jurgâlempaargon? – Mašineh-uv liččii!

Mun luuhim NOS-loostâst huolâstuttee uđđâsijd: vuáládâheennâmliih jurgâleijeeh kärttih vyelediđ jurgâlemhoodijd, tastko tahojiermi (AI, Artificial Intelligence), lii väldidmin jurgâleijee pargokiedi. Mun jieš lam lamaš huksiimin...

Čevđikäärdih historján – aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán

Čevđikäärdih historján -aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán vuossaargâ čohčâmáánu 9. peeivi. Aalmuglâšáánnum, mon ulmen lii lopâttiđ čevđiellei kärdidem Suomâst, uážui meriääigi räi 102 561 nanodum vuáláčálusid....