Masa ubâ maailmist kevttui moonnâm ive eenâb ruttâ eennâmpiäluštmân ko ovdebái iivij, čiälgá Tukholma almugijkoskâsâš ráávhuinstituut (SIPRI) raportist.
Ive 2023 maailm puoh enâmeh kevttii ohtsis 2,44 miljard dollarid eennâmpiäluštmân. Ruttâmeeri lii 6,8 prooseent aaleeb ko ive 2022. Jis ive 2023 piäluštmân kevttum ruttâmeeri juohhuuččij puoh ulmui kooskâst, te juáháš finniiččij suullân 287 eurod.
Piäluštâskoloh láá stuárrum oovce majemuu ive ääigi, mutâ tijmá piäluštâskoloh stuorruu vuossâmuu keerdi 15 ihán siämmáá ääigi Amerikist, Aasiast, Afrikist, Euroopist já Aldanuorttân.
”Puorijd peelijd lii väädis kavnâđ. Stuorrâvaaldij koskâsâš kištodem, kuávluliih já páiháliih konflikteh, kriisah já suáđih merhâšeh tom, ete viestâr-Euroop enâmeh kalgeh meiddei riäidudâttâđ, já Euroopisthân lii lamaš ráávhu jo kuhháá”, iätá Eennâmpiäluštâsollâškoovlâ (MPKK) professor Tommi Koivula.
Almolij hoodij pajanem já piäluštâstarbâšij tivrom sättih meiddei čielgiđ piäluštâskoloi stuárrum maailmvijđosávt. Maaŋgah enâmeh meiddei investistii stuorrâ suumijd piäluštâsvuoimijdis.
”Veikkâ koloh piäluštmist láá-uv stuárrum, te ovdil kevttui eenâb ruttâ suátivievváid já uđđâ viärjoid ko tääl”, muštâl Koivula.
Ovtâstum staatah, Kiina, Ruošâ, India já Saudi-Arabia piäluštâskoloh láá ohtsis 61 prosentid ubâ maailm piäluštâskoloin. Tijmá Ovtâstum staatâin kevttui piäluštâsân 916 miljard dollarid, já meeri lâi 2,3 prooseent stuárráb ko ive 2022.
Jis maailm puoh enâmij piäluštâskoloh rekinistuvvojeh oohtân, te Ovtâstum staatâi koloh láá 37 prosentid tain. Ovtâstum staatâin kevttui 3,4 prooseent eennâm bruttoaalmugpyevtittâsâst piäluštâskoloid.
Meiddei Ukraina, mii lii tääl suáđist, lii kiävttám ennuv ruuđâ eennâmpiäluštmân. Ton piäluštâskoloh láá 51 prosentid stuárráábeh ko moonnâm ive já joba 1 270 prosentid stuárráábeh ko love ihheed tassaaš.
”Ruošâ volliittem ive 2022 lii čielgâsávt styeredâm piäluštâskoloid”, iätá Koivula. Suáti lii lamaš hirmâd tiivrâs Ukrainan. Moonnâm ive Ukraina piäluštâskoloh lijjii 37 prosentid bruttoaalmugpyevtittâsâst já 58 prosentid puoh staatâ koloin. Ukraina piäluštâskoloh lijjii 64,8 miljard dollarid, já viärjuiššeen Ukraina finnij 35 miljard dollarid viestârenâmijn.
Viärjuiše áánsust Ukraina budjet eennâmpiäluštmân lii aainâs-uv lovoi peeleest Ruošâ piäluštâskoloi alda.
Tot muštâl tast, ete viestârenâmij viärjuiše lii lamaš Ukrainan mielâttes tehálâš, veikkâ statistiikij vuáđuld lii vaigâd ettâđ, ete mii Ruošâ mielâst kulá piäluštâskoloid.
Ruošâ piäluštâskoloh stuorruu 109 miljard dollarân moonnâm ive. Tot meerhâš 24 prooseent stuárrum. Love ivveest Ruošâ lii styeredâm piäluštâskoloidis paijeel 57 prosentid. Ive 2023 Ruošâ keevtij eenâb ruuđâ ko kuássin Sovjetlito pieđgânem maŋa, mestâ 6 prooseent bruttoaalmugpyevtittâsâst.
Koivula mield Euroop lii maccâmin taggaar ááigán, kuás piäluštâsvyeimih kevttih eenâb resursijd já ruuđâ staatâ budjetijn.
Ovdâmerkkân Puola styeredij piäluštâskoloidis uáli korrâsávt moonnâm ive. Eennâm keevtij ohtsis 31,6 miljard eurod, já meeri lii 75 prosentid stuárráb ko ihe tassaaš. Maaŋgâin eres-uv Euroop enâmijn suátivievah láá monâmin taggaar suundán, ete toh láá oppeet toimâmápáliih, mii lii tivrâs já váiváás proosees.
Suomâ pajanij listo saajeest 46 sajan 35. Ive 2023 piäluštmân kevttui paijeel 7,3 miljard eurod.
Äššitobdee mield paijaanmân lii tuođânálásávt vaikuttâm tot, ete Suomâ seervâi NATOn, já meiddei tot, ete Suomâ suátiviehâ lii uástám uđđâ viärjuvuáháduvâid, ovdâmerkkân F35A-suátikirdemašinijd.
Aasia enâmijn Kiina kiävttá enâmustáá ruuđâ, suullân 296 miljard dollarid. Kiina lii styeredâm jieijâs piäluštemkoloid masa jyehi ive majemui 30 ive ääigi. Moonnâm ive Kiina styeredij piäluštâskoloidis 6 prooseent.
Kiina vaikuttâsvääldi stuárrum tiet maaŋgah enâmeh Kiina kuávlust láá riäidudâtškuáttám. Ovdâmerkkân Jaapaan keevtij moonnâm ive 50,2 miljard dollarid já Taiwan 16,6 miljard dollarid jieijâs piäluštâskoloid.
Piäluštâskoloh stuorruu meiddei maadâ-Amerikist, Karibiast já Afrikist. Ovdâmerkkân Dominikaanlâš täsiväldi styeredij piäluštâskoloidis Haitist álgám viehâvääldi tiet.
Afrikist piäluštâskoloh stuáruh páihálij konfliktij tiet. Ovdâmerkkân Kongo demokraatlii täsivääldist piäluštâskoloh láá paijeel kyevtkiärdágeh siämmást ko ohtâvuođah naabureennâm Ruandain láá huánánâm.
Käldee:
– Maailmassa käytetään nyt ennätyksellisen paljon rahaa puolustukseen – yhdessä maassa kasvua yli 1 200 prosenttia (yle.fi)
Kove: U.S. Air Force photo by Master Sgt. Donald R. Allen (Wikimedia Commons)