Syeinimáánu aalgâst Tiänu ponneest Taažâ peln kávnojii pávkkánâsah – toh iä meddâlistuu

Syeinimáánu 6. peeivi puohčâleijee kaavnâi kulmâ pávkkánâs alda puáđu, mon ulmen lii estiđ vieskâluosâ vajâldem. Puáđu lii Taažâst Tiänu kieldâst, Tana Bru siijdâ aldasijn. Taažâ piäluštâsvyeimih iä ááigu meddâlistiđ pávkkánâsâid.

Pargo puáđust koskâldittui forgâ ton maŋa, ko pávkkánâsah lijjii kavnum. Tääl Taažâ piäluštâsvyeimih eteh, ete pávkkánâsah iä lah stuorrâ čuolmâ já ete sist iä lah vala vuáváámeh toi várás. Pávkkánâsah láá kraanaatšlivgejeijee kranateh, mutâ toi täärhib tijppâ ij lah tiäđust.

Taažâ Elleetalhâstiettuu lágádâs (Veterinærinstituttet) västid puáđu huksiimist. Proojeekthovdâ Roar Sandodden iätá, ete pargo juátkoo tego táválávt, eereeb sij iä uážu moonnâđ pávkkánâsâi piällás.

Puáđu ulmen lii estiđ vieskâluosâ vajâldem. Puoh puáđun vyeijee vieskâluosah koddojeh. Algâalgâliih luosah vist luáštojeh ovdâskulij. Taažâ huksij puáđu meid ive 2023. Proojeekt kuittâg falskiittâđâi: puáđu eestij tuše 7 666 vieskâluossâd suulân 170 000:st, já siämmást tot hettij algâalgâlii luosâ vajâldem. Taan ive puáđu lii huksejum lastik saajeest alumiinist, já tot lii meiddei eres saajeest ko ive 2023. Ij lah kuittâg vises, tuáimá-uv puáđu vâi ij.

Laapist kávnojeh ennuv pávkkánâsah jyehi ive

Laapist láá hirmâd ennuv pávkkánâsah, moh láá pááccám luándun Laapi suáđist. Suomâ peln kávnojeh vala-uv tuhátteh pávkkánâsah jyehi ive. Toh láá ovdâmerkkân mijneh, pávkkánâsvuárháh sehe pávkkánâsah, moh láá paččum, mutâ moh iä lah pävkittâm. Iänááš toh kuleh saksaláid.

Jo vuosmuu keesi suáđi maŋa ađai keessiv 1945 kávnojii paijeel 70 000 mijned. Tääl jieškote-uvlágáneh pávkkánâsah láá kavnum suulân 100 000 verd. Áárvu mield joba 900 000 pávkkánâssâd láá vala kavnâhánnáá.

Suáđi maŋa vuosmui viiđâ ive ääigi mijneh já eres pávkkánâsah sormejii 205 sivilid, 72 siiviilnjäsked já 28 suátivievâ njäsked. Vala eenâb ulmuuh havvâšuvvii. Pávkkánâsah láá ain varâliih. Vorrâsumos uhreh láá ivveest 2013, kuás ohtâ kiemâlâš havvâšui já ohtâ jaamij, ko suáđi áigásâš kraanaat pävkittij.

Jis kávná taggaar tiiŋgâ, maid eeppid pávkkánâssân, te toos ij uážu kuoskâđ, peic ferttee suáittiđ tállán poolisân.

Käldeeh:

Forsvaret: Ingen planar om å fjerne sprengstoff frå 2. verdskrig i Tana (www.nrk.no)

Norjan puolustusvoimat ei aio hävittää Tenojoen pohjassa olevia räjähteitä (yle.fi)

Tenon padon läheltä löytyi toisen maailmansodan aikaisia räjähteitä Suomen rajan tuntumassa (yle.fi)

Norja rakentaa padon Tenojoen poikki estääkseen kyttyrälohien nousun jokeen (yle.fi)

Lapin sodan pitkä ja synkkä varjo: miinoja raivataan vielä 75 vuotta sodan päättymisen jälkeenkin (sotaveteraanit.fi)

Kove: Simo Räsänen (Wikimedia Commons)

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Kumkvatmarmelaad

Kumkvat lii vissâ tunjin uđđâ sääni? Nuuvt munjin-uv. Mun teivim toos sattum mield jieččân kievkkânist ko lehâstim suullân kilupele teddee sehhii, mon ruonâskävppijâs skeŋkkij...

Aanaar: Ijâttes ijjâ ovtâstit juoiguu já pop­kulttuur

Saijoos piirâs Anarist muttui oppeet kulttuurareenan ko sämimuusik váldutábáhtume Ijahis idja, Ijâttes ijjâ, čokkij ulmuid já artistijd pirrâ Säämi. Algâaalmugij muusikfestivaal lii šoddâm loppâkeesi...

Tievâslâš piäiváá­siävŋánem Reykja­vikist Islandist

Piäiváásiävŋánem lii ain eromâš já vuordum luándutábáhtus. Euroopist Piäiváš siävŋánij taan tove tievâslávt porgemáánu 12. peeivi käržis stielâsist Tave-Espanjast, uásist Portugal, uásist Ruánááeennâm sehe...

Škovlâihe álgá onne Anarist

Škovlâ álgá onne Aanaar kieldâ škoovlâin ađai Aanaar škoovlâst, Avveel škoovlâst, Čevetjäävri škoovlâst já Avveel luvâttuvâst. Säämi máttááttâskuávdáást čohčâluuhâmpaje aalgij porgemáánu 11. peeivi. Iänuduvâst škovlâ...

Anarâš aavis kesiluámu lii nuuhâm – Mii lohhest paasij luvâ­hánnáá taan ääigi?

Anarâš aavis kulmâ oho pištám kesiluámu lii nuuhâm. Toimâttâskodde čäliškuát oppeet uđđâsijd. Taan čallust aavis čáálá čuákánkiäsu motomijn tagarijn uđđâsijn, maid tot mudoi ličij...