Euroop olmoošvuoigâdvuotâtuámustoovli mield haldâttâsâi vááijuvlâš toimâ šoŋŋâdâhnubástus vuástá rikko motomijd olmoošvuoigâdvuođâid. Nuuvt meridij tuámustovli majebaargâ 9.4.2024. Taat lâi vuossâmuš kerdi, ko almugijkoskâsâš tuámustovli lii váldám pele šoŋŋâdâhnubástusân kyeskee aššijd.
Ranska Strasbourgist orroo tuámustovli kocá Euroop olmoošvuoigâdvuotâsopâmuš nuávdittem. Tot adelij majebaargâ 9.4.2024 vástádâsâs kuulmâ ääšist. Tain tábáhtusâin ášáškutteeh lijjii ranskalii Grande-Synthe kieldâ oovdiš pormiäštár, kuuđâ portugallii nuorâ juávkku sehe sveiccilâš aalmuglâšservi Verein KlimaSeniorinnen, mast láá paijeel 2 000 jesânid. Ranskalâš oovdiš pormiäštár vaađij, et Ranska haldâttâs porgâččij eenâb šoŋŋâdâhnubástus vuástá. Sun naggij, et Ranska staatâ vááijuvlij tooimâi tiet lii riskâ, et kieldâ vuáju meerân. Portugalliih nuorah vuod vattii, et paijeel kuulmâlov Euroop eennâm haldâttâsah tiävdáččii almugijkoskâsijd kenigâsvuođâid šaddovisteluáštádâsâi keeppidmân. Sij algâttii tooimâs ive 2017 korrâ meccipyellimij tiet. Sveiccilii aalmuglâšseervi mield Sveeici virgeomâhááh láá feilim šoŋŋâduv suojâlmist nuuvt, ete vááijuvlâš toimâ áštá sii tiervâsvuođâ.
Puoh tábáhtusâin olmoošvuoigâdvuotâtuámustovli kavnâttij, ete enâmij haldâttâsâi tooimah šoŋŋâdâhnubástus tuástumist iä lah tuárvi. Tot kuittâg hilgoi ranskalij já portugallij ášáškutmijd tondiet ko tuámustovli uáiná, ete taid aašijd kalga kieđâvuššâđ vistig aalmuglii riehtivuáháduvâst ovdil ko toh pyehtih kieđâvuššuđ olmoošvuoigâdvuotâtuámustoovlist.
Olmoošvuoigâdvuotâtuámustovli kuittâg tuhhiittij sveiccilij ášáškuttem já tuommij Sveeici tooimâid. Tuámustovli uáiná, et Sveeici haldâttâs lii rikkom Euroop olmoošvuoigâdvuotâsopâmuš artikkâl 8, mii täähid vuoigâdvuođâ priivaat- já peerâeelimân. Sveicci lii meid rikkom olmoošvuoigâdvuotâsopâmuš artikkâl 6, mii kieđâvuš eereeb iärrásij vuoigâlii riehtijotteem. Tuámustovli meridij Sveeici staatâ mäksiđ aalmuglâšsiärván riehtijotteemkoloid 80 000 eurod kuulmâ mánuppaje siste.
Miärádâsâin ij pyevti väidiđ.
Olgoministeriö olmoošvuoigâdvuotâtuámustoovli já sopâmušaašij ohtâduv hovdâ Krista Oinonen arvâl, et taah šoŋŋâdâhnubástusân kyeskee miärádâsah láá uáli jo merhâšitteeh. Tehálâš tain lii suu mielâst tot, et tääl šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah olmoošvuoigâdvuođâi olášuumân tubdâstuvvojeh.
Taan ive njuhčâmáánu puoh pakkâsumos njuhčâmáánu mittedemhistorjást
Siämmáá peeivi ko olmoošvuoigâdvuotâtuámustoovlist kieđâvuššojii šoŋŋâdâhnubástusân kyeskee ääših, EU Copernicus-palvâlus tieđettij, et taan ive njuhčâmáánu lâi mittedemhistorjá puoh pakkâsumos njuhčâmáánu. Tot lâi meid lovváád ulâttâspakkâ máánu maŋaluvâi.
Taan ive njuhčâmáánu koskâmiärálâš liegâsvuotâ lâi maailmvijđosávt 14,14 °C. Máánu lâi 1,68 °C lieggâsub ko koskâmiärálávt iivij 1850−1900 sehe 0,73 °C lieggâsub ko koskâmiärálávt iivij 1991−2020.
Eidu nuuhâm 12 máánu paje (cuáŋuimáánu 2023−njuhčâmáánu 2024) lâi mittedemhistorjá pakkâsumos paje. Tot lâi 1,58 °C pakkâsub ko koskâmiärálávt iivij 1850−1900 já 0,70 °C pakkâsub ko koskâmiärálávt iivij 1991−2020.
Aalmugijkoskâsâš šoŋŋâdâhnubástuspaaneel lii váruttâm, et eennâmpáálu lieggânem pajaniš pisovávt 1,5 ceehi rääji paajaabel jo čuávuváá love ive paje aalgâst. Copernicus värijođetteijee Samantha Burgess mield 1,5 ceehi rääji ij lah vala juksum, tastko tot mitteduvvoo luuvij iivij ige iivij mield.
− Tuođâlâšvuođâst mij lep uáli jo alda rääji. Mij eellip jo viälgás, Burgess muštâl AFP-uđâstoimâttâhân.
Meerâi tile še lii huolâstuttee. Njuhčâmáánust mittedui uđđâ liegâsvuotâulâttâs meid váldumeerâin. Uđđâ ulâttâs lii 21,07 °C. Oovdeb maailmvijđosâš meerâi liegâsvuotâulâttâs šoodâi kuovâmáánust. Meerâi liegâsvuođâ pajanem meerhâš eres lasseen tom, ete áimukerdi lii lahtâsub. Taat vuod toovât korrâsub arvešooŋâid já stuárráábijd arvemeerijd sehe šuármupiegâid.
Veikkâ tiäđuh, maid Copernicus kiävttá, láá finnimnáál eskin 1940-lovo rääjist, meid tolebij aaigij liegâsvuođâid puáhtá árvuštâllâđ, ovdâmerkkân jieŋâpooráčáittusij já muorâi iheriäggái peht. Burgess mield onnáá äigipaje lii tuođânálásávt lieggâsumos čyeđetuhháát ihán.
Käldeeh:
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ensimmäiset ilmastonmuutokseen liittyvät ratkaisut: Sveitsi rikkonut ihmisoikeuksia (www.hs.fi)
– Maaliskuu oli jo kymmenes perättäinen ennätyskuuma kuukausi (www.hs.fi)
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta historiallinen linjaus: päästötavoitteista lipsuminen rikkoo joitakin ihmisoikeuksia (yle.fi)
Kove: Filmbetrachter (Pixabay)