Cuáŋuimáánu 12. peeivi lâi Suomâ paijeelkulâttempeivi. Tot meerhâš tom, ete syemmiliih láá kulâttâm loopân uásis uđâsmuvvee luánduriggoduvâin taan ive tááhust. Nubij sanijguin: Suomâst kulâttuvvoo paijeel 3,5 keerdi nuuvt ennuv ko ličij killeel.
WWF-pirâsornijdume tiäđáttâs mield syemmiliih láá ohtâ maailm enâmustáá kulâtteijee aalmugijn. WWF suojâlem raavâadeleijee Jussi Nikula iätá, et peeli maailm ässein ääsih enâmijn, main ekologisâš jyelgiluoddâ piso Eennâmpáálu kyeddimnaavcâ raajij siste.
Stuárráámuuh suujah syemmilij paijeelkuulâtmân láá energiapuovtâdâs, jotoluv sehe purrâmušpuovtâdâs šaddovistekaasuluáštádâsah. Suomâ pirâskuávdáá sierânâsäššitobdee Hannu Savolainen čielgee Ylest, et kyehti kuálmádâs Suomâ paijeelkuulâtmist šaddeh šaddovistekaasuluáštádâsâin, já loppâ puátá viljâlemeennâm já kuáđui táárbust.
Syemmilij tálutuálui koskâmiärálâš čiđđâjyelgiluoddâ ucoi merhâšitteht ivveest 2000 ihán 2021. Taan nubástus tyehin lii šaddovistekaasuluáštádâsâi kiäppánem puovtâdâsâst sehe Suomâst já olgoenâmijn. Syemmilij kulâttem lii kuittâg siämmáá ääigi lasanâm, já syemmiliih kevttih tääl ennuv tagarijd pyevtittâsâid, main šaddeh ennuv šaddovistekaasuluáštádâsah. Taat vuod lii kepidâm puovtâdâsâst šoddâm áigápuáđuid.
WWF suojâlem raavâadeleijee Jussi Nikula muštâl, et paijeelkulâttem stääjid ekosysteemijd já taha šoŋŋâduv epistáđásubbon. Syemmilij paijeelkulâttem vaikuttâsah uáinojeh maaŋgânáál Suomâ raajij ulguubeln. Luándu lasseen tast killájeh enâmustáá puoh kievhimuuh ulmuuh. Kulâttem ferttee kepidiđ, amas olmooš jođálmittiđ ovdâmerkkân čuávuváá pandemia, kuávlulii nelgieđe teikkâ korrâ šoŋŋâalmonijd.
WWF tiädut tiäđáttâsâstis, ete veikkâ távjá nabdoo, et paijeelkulâttem čuolmah lohtâseh ovtâskâs ulmui valjiimáid, stuárráámus ovdâsvástádâs lii kuittâg politikkárijn. Ornijdume árvuštâl Suomâ haldâttâsâid tast, ete toh iä luhostum olášuttiđ aldagin tuárvi ennuv tooimâid ulmui já luándu kuhesáigásii pyereestvaijeem tuurvâstmist.
− Tááláš haldâttâs oro tuálvumin ovdánem puástu suundán ovdâmerkkân vyeleedmáin fossiillij puáldámušâi viäruttâs já juátkimáin lijgestuorrâ meccičuoppâmijd, Nikula iätá.
Ovtâskâs ulmui valjiimijn lii kuittâg meid merhâšume. WWF muštoot, ete ohtâ merhâšittee taho lii valjiđ šaddopurrâmuš. Ko uđđâ piälduid njäskih elleeráhtulâšvuođâ keežild, te eellimpirrâseh tuššeh. Eellimpirrâsij tuššâdem lii stuárráámus ovtâskâs luánduhiävu tahhee.
Global Footprint Network rekinist jyehi ive maailm já jieškote-uvlágánij enâmij paijeelkulâttempeeivijd. Taažâ paijeelkulâttempeivi lii taan ive siämmáá peeivi ko Suomâ. Ruotâst tot lii cuáŋuimáánu 21. peeivi. Arâdumos paijeelkulâttempeivi (11.2.) lii Qatarist. Meiddei Luxemburgist (20.2.) já Ovtâstum arabiemiirikuudijn (4.3.) uđâsmuvvee luánduriggoduvah kulâttuvvojeh loopân tooláá. Jyehi ive maailmist paijeelkulâttuvvojeh uđâsmuvvee luánduriggoduvah eenâb ko oovtâ Eennâmpáálu oovdâst. Tääl paijeelkulâttem tábáhtuvá 1,7 Eennâmpáálu oovdâst. Puoh maailm enâmijn ij lah paijeelkulâttempeivi. Tain enâmijn uđâsmuvvee luánduriggoduvâi kulâttem ässei peht lii killeel, ađai ucceeb ko Eennâmpáálu biokapasiteet per olmooš.
Käldeeh:
– Tänään on se päivä vuodesta, kun Suomi on kuluttanut oman osuutensa koko vuoden uusiutuvista luonnonvaroista (yle.fi)
– Tänään on Suomen ylikulutuspäivä (www.hs.fi)
Kove: Tumisu (Pixabay)