Aanaar kieldâ huksee uđđâ toimâtiilijd

Aanaar kieldâ lii huksiimin toimâtiilijd škovláid. Čuovviittâshovdâ Ilkka Korhonen muštâl Anarâš aavisân, et pargo vyelni láá tääl kulmâ proojeekt.

Vuosmužžân projektin lii finniđ Avveel Kaarre-škoovlâ valmâšin toin naalijn, et lekkâmjuuhlijd puáhtá toollâđ čohčâmáánu 1. peeivi. ”Škovlâ lii mudoi vaalmâš, mut šiljopargoid kalga val porgâđ”, Ilkka Korhonen muštâl.

Nubben projektin lii Aanaar škoovlâ huksim, mii lii eidu älgimin. Äigitaavlu mield uđđâ škovlâ lii vaalmâš porgemáánust 2024. Huksimsopâmuš čallui vuálá njuhčâmáánu 17. peeivi, mut váldustiivrâ miärádâs lâi talle jo valmâšin. Taas puátih meid toimâtileh rijjâááigán já nuorâitooimân, já meid soti-toimâtileh puátih škoovlâ ohtâvuotân.

Kuálmádin projektin lii Čevetjäävri škovlâ, moos uđâsmittojeh kietâtyejisajeh. Puáris tileh raččojeh meddâl já toi sajan huksejuvvojeh uđđâ tileh. Taat huksimproojeekt kolgâččij valmâštuđ taan ive ääigi. Siämmáá toimâtilán puátih meid tileh arâšoddâdmân já soti-suárgán.

Mun koijâdâm meid huksejeijein. Ilkka Korhonen muštâl, et Avveel huksejeijen lii toimâm Lehto. Aanaar toimâtiilijd huksee Sakela, mii lii ennuv huksim tiilijd virgetooimâ várás Avelist, já Kittâlist tot lii huksiimin škoovlâ. Čevetjäävri huksejeijest ij lah val tiätu.

Aanaar škoovlâ huksimbudjet lii 12 miljovn eurod. Čevetjäävrist ij lah val miärádâs, mut Ilkka Korhonen muštâl, et niäljádâsmeetterij mittedem vuáđuld budjetarvâlus lii suullân 800 000 eurod.

Mun koijâdâm meid Ilkka Korhosiist, kuus šaddeh kielâpiervâlij uđđâ toimâtileh Anarist. Sun muštâl, et kohân škovlâ värree uđđâ rakânâsân, te tääl koskâpuddâsii škovlâkiävtust leijee toimâtileh remontistojeh arâšoddâdem toimâtilleen. Tohon värrejeh peivikiäčču já kielâpiervâleh. Vuosâarvâlus lii peessâđ uđđâ toimâtiilijd ive 2025 aalgâbeln.

Muoi sárnoon val puátteevuođâst. Šadda čielgâsin, mondiet uđđâ toimâtileh tarbâšuvvojeh. Vistig-uv láá lamaš háástuh sisáimoin, já Aanaar pärniloho lii meid lasanâm 2000-lovo vuáváámijn. ”Muádlov ihheed tassaaš tileh lijjii 80–100 páárnán, mut tääl škovlâliih láá jo 150”, Ilkka Korhonen muštâl. Sun arvâl, et pärniloho ij lah uccánmin, pic tot piso jo-uv tágárin teikâ tot sáttá val šoddâđ-uv ucánjáhháá. Siämmáá ääigi meid aassâmvisteh valmâštuveh Anarân.

”Aanaar kieldân tarbâšuvvojeh ain pargeeh puátteevuođâst-uv, sehe suomâkielâliih já sämikielâliih”, Ilkka Korhonen looppât.

Kove: Fabrizio Brecciaroli

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Tanska looppât šoovij kirur­gisijd kastraa­tioid ive 2030, Suomâ ij valagin

Tanska áigu luoppâđ šoovij kirurgisijn kastraatioin ive 2030 aalgâ rääjist. Kirurgisii kastraatio sajan puátá immunokastraatio ađai kastraatio puáhuttâsâiguin, moh estih oresšave suhâjuátkimahan šoddâm. Tanska lii...

Tiäđualmostittem staatâ­palhâ­šumeh 2026 láá juohhum – Finnejeijen eereeb iärrás syem­miliih wiki­pedisteh sehe Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdât­tâm­komis­sio komis­saareh

Tieđâ- já kulttuurminister Mari-Leena Talvitie juovij ive 2026 tiäđualmostittem staatâpalhâšuumijd kesimáánu 8. peeivi Oulu kaavpugtáálust. Palhâšumeh mieđettuvvojii ohtsis čiččâm. – Tiäđualmostittem lii demokratia kuávdáš vuáđu....

Saara Keskitalo lii kaččâm Suomâ ulâttâs huáppu­eestâ­kaččâmist

Almosvalastellee Saara Keskitalo kaačâi 100 meetter eestâkaččâmist uđđâ Suomâ ulâttâssân 12,64 jieht koskoho Lahti GP‑kištoin. Kaččâmist suu išedij 0,7 seekunt mietipieggâ. Ovdebáš Suomâ ulâttâs...

Armand Duplantis táppái vuosmuu tove kuulmâ ihán

Ruátálâš stávránjuškejeijee já maaŋgâkiärdásâš maailmulâttâs haldâšeijee Armand Duplantis táppái olâttetteht jieijâs päikkikištoin Tukholma tiimaantliigast olssis hyenessiähá puátusáin 580, veik sun lopádâlâi uđđâ maailmulâttâs. Ovdil taam...

NASA lii almottâm Artemis III ‑mánudâš­määđhi astro­nautijd

Ovtâstum staatâi komovuotâhaldâttâh NASA lii almottâm Artemis III ‑missio astronautijd. NASA lii meid tieđettâm detaljijd Artemis III ‑iskoskirdemist, mon ulmen lii valmâštâllâđ olmooškode maccâm Mánudáá asan....