Ovtâstum aalmugij COP16-luándučuákkim Kolumbia Calist nuuvâi moonnâm lávurduv. Čuákkim piištij kyehti oho, já toos uásálistii ohtsis 20 000 olmožid 196 enâmist. Čuákkim teeman lâi ”Ráávhu luándoin” (eŋg. Peace with Nature).
COP16-luándučuákkim lâi nubbe luándučuákkim ive 2022 COP15-čuákkim maŋa. Talle soppui tast, ete enâmeh suojâleh ive 2030 räi 30 prosentid eennâm- já merâkuávluinis, macâtteh ovdii tilán 30 prosentid ekosysteemijnis, kepideh nuáskádâsâid sehe lyepih luándu tuššâdeijee eennâmtuálu- já irâttâstorjuin. Tai tooimâi ulmen lii orostittiđ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ hiäjulum ađai luánduhiävu. Šoŋŋâdâhnubástus lasseen tot lii stuorrâ uhke olmooškode já eres iälánij puátteevuotân. Taan ive COP16-čuákkim lâi stuárráámus luándučuákkim kuássin, já ton kuávdáš ulmen lâi sooppâđ maailmvijđosij luándumittomeerij tooimânpieijâmist já čuávumist.
Čuákkim voonâi maŋgâ tijme, mut stuárráámus uási tehálijn koččâmušâin paccii ain čuávdihánnáá. Tast ij šoddâm čuávdus, maht enâmeh čuávuh já raportisteh luándumittomerijdis sehe maht luánduhiävu tuástum ruttâduvvoo.
Čuávdus kyevti áášán
Kyevti áášán vist kavnui čuávdus. Vuossâmužžân luándust kávnojeijee geenitiäđui sajanmáávsuin soppui vuáđđudmáin aalmugijkoskâsii geeniväriruttârááju. Tot máksá sajanmáávsuid siärvusáid, moi kuávluin finnoduvâi kevttim digitaallávt sekvensistum geenitiäđuh láá valdum. Koččâmuš lii miljardijn euroin. Digitaallij geenitiäđuiguin ávhástâlleh ovdâmerkkân talhâsfinnoduvah sehe kosmetiik- já kemiaráhtulâšvuotâ. Taah finnoduvah mäksih uđđâ ruttâráájun oovtâ prooseent vuáituinis teikkâ 0,1 prooseent kävppijoođoost. Taan ruuđâst aainâs-uv peeli mana algâaalmugláid siärváduvváid.
Ton lasseen čuákkimist meridui, ete algâaalmugijn lii pisovâš ovdâstem puáttee luándučuákkimijn. Talle vuáđuduvvoo toimâorgaan, mii parga algâaalmugláid já páiháláid siärváduvváid tehálij aašij oovdân. Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi ana taam miärádâs historjálâžžân.
Luándusuojâlemulmeh vala kukken
Meid WWF Suomi uáiná, et algâaalmugij pisovâš ovdâstem puáttee luándučuákkimijn lii merhâšittee miärádâs, veikkâ mudoi COP16 puátuseh lijjii-uv pettâšume. Ovdil čuákkim aalgâ tuše 10 prosentid maailm enâmijn lijjii toimâttâm aalmuglii vuávámis tast, maht toh áiguh orostittiđ luánduhiävu. Suomâ lâi ohtâ tain enâmijn, moh vuolgii čuákkimân vuávámttáá. WWF ohjelmjođetteijee Anne Tarvainen, kote čuávui ráđádâlmijd pääihi alne Calist, iätá, et návt luánduhiävvu ij ooroost. ”Mij vyerdip tääl vijđes strategia, mii västid ávus koččâmušâin, ovdâmerkkân jieškote-uvlágánij ornijduumij roolâin sehe ovdâsvástádâsâin luánduhiävu orostitmist tääbbin Suomâst.”
Tarvainen lii huolâstum eromâšávt tast, ete miärádâsah ruttâdmist iä jurgin šoddâm. Suu mield viestârenâmijn lii kenigâsvuotâ tuárjuđ ovdáneijee enâmijd, tastko toh olgoštitteh háitulijd pirâsvaikuttâsâid eres enâmáid kuulâtmáin piäiválávt pyevtittâsâid, moh láá rahtum eres saajeest. Kolgâččij ain väldiđ luándu huámmášumán talle ko miärádâsah tahhojeh.
Ovtâstum aalmugij uáivičällee António Guterres pajedij COP16-čuákkimist, ete olmooškodde suátá luándu vuástá, ige tien suáđist lah vyeittee. Sun váruttij, ete juátkojeijee luándutuššâdem toovvât nelgieđe, patârem já viärjulijd konfliktijd. Suu mield mihheen enâmijd ij lah immun šoŋŋâdâhnubástusân, luánduhiävun tâi nyeskidumán.
Kyehti ive tassaaš sooppum luándusuojâlemulmeh láá-uv vala kukken: The Protected Planet Report 2024 mield taan ääigi eennâmkuávluin já sisčaasijn 17,6 prosentid láá suojâlum, já merâ- já riddokuávluin tuše 8,4 prosentid.
Käldeeh:
– YK:n luontokokous päättyi lähes tuloksettomana – Mykkänen pettyi (yle.fi)
– Oanehaččat | Uánihávt | Vuäʹnkânji (yle.fi)
– YK:n luontokokouksessa sopu geenivararahastosta, muut isot kysymykset jäivät ratkaisematta (ym.fi)
– YK:n luontokokous päättyi pettymykseen: “Luontokato ei pysähdy näillä eväin” (wwf.fi)
– YK:n pääsihteeri: Luonnon tuhoaminen aiheuttaa nälkää, siirtolaisuutta ja aseellisia konflikteja (www.mtvuutiset.fi)
– Cop16 ends in disarray and indecision despite biodiversity breakthroughs (www.theguardian.com)
Kove: REPÚBLICA DE COLOMBIA (Wikimedia Commons)