Syeinimáánu aalgâst EU:st poođij vuáimán uđđâ kuulmâ euro tullimáksu tagaráid EU ulguubeln puáttee vuolgâttâssáid, moi árvu lii enâmustáá 150 eurod. Tuuli vorâs statistiikij mield tágárij vuolgâttâsâi meeri Suomân kiäppánij 66,5 prosentáin, ko lovo verdid kesimáánun. Ovdebáá ihán verdiddijn kiäppánem lii 76,3 prosentid. Iänááš paketteh puátih Kiinast.
Ovdil syeinimáánu tullimáávsu koolgâi mäksiđ tuše tagarijn EU ulguubeln puáttee viermikävppiuástuin, moi árvu lâi paijeel 150 eurod.
Uđđâ tullimáávsu ulmen lii kepidiđ hälbis tävirij uástim eromâšávt kiinalijn viermikaavpijn, tego Temust. Tai tävirij čuolmân láá ovdâmerkkân hiäjus kvaliteet, EU:st kieldum varâliih kemikaaleh, hyenes kulâtteijeesyeji já stuorrâ uástumeerij pirâsvaiguttâsah.
Tuuli tiäđui mield EU ulguubeln puáttee, vuálá 150 euro árvusáid täävviroosijd kyeskee almottâsâi meeri lasanij jotelávt ive 2024 já vala-uv jotelubbooht ive 2025.
Ko ive 2023 syeinimáánust syemmiliih kulâtteijeeh rahtii tágárijd almottâsâid vuálá 250 000, te ive 2024 syeinimáánust meeri lâi jo paijeel 2 500 000. Puoh enâmustáá, masa 4 500 000, almottâsah pottii ive 2025 syeinimáánust.
Siämmán täävviruássin rekinistuvvojeh siämmáálágáneh tävireh, moh puátih siämmáá enâmist já main lii siämmáš tullikilgool.
– Jis vuolgâttâsâst láá ovdâmerkkân kulmâ pääiđi já love sukkápaarrâd, te pääiđih láá ohtâ täävviruási já suháh ohtâ täävviruási. Talle vuolgâttâsâst láá kyehti täävviruási, ađai tullimáksu lii kuttâ euro, tullipajetärhisteijee Antti Hästbacka čielgij ääši tuuli tiäđáttâsâst vyesimáánust.
Käävpi litto: tullimáksu lii lävkki täsipiälásub suundán
Käävpi litto, mii oovdâst syemmilijd kävppisyergi irâttâsâid, ana uđđâ tullimáávsu pyerrin äššin.
– Tullimáávsust oro lemin stuorrâ vaiguttâs kuittâg syemmilij kulâtteijei lattiimân. Taat čáittá, ete jis EU haalijd, te tot pasta toohâđ jotelis já pehtilis tooimâid täsipiälásii kištottâllâmtile já kulâtteijei torvolâšvuođâ oovdedmân, Käävpi lito toimâttâshovdâ Kari Luoto muštâl lito tiäđáttâsâst.
Lito mield EU kalga juátkiđ markkânij vuoigâlâšvuođâ pyeredem, vâi meiddei EU ulguubel viermikäävpih kuorâdeh siämmáid kenigâsvuođâid ko euroopliih irâttâsah.
– Kištottâllâm lii ain kulâtteijei ävkki, mut kuávdáš lii, et irâttâsâin láá siämmááh njuolgâdusah. Irâttâsâi kištottâllâmnaavcâi já pargosoojij uáinust mij tarbâšep jotelis tooimâid epitiervâslii kištottâllâmtile tivomân. Tondiet kalga huáputtiđ eurooplii lahâasâttempargo, já meid Suomâ haldâttâs kalga ovdediđ ääši aktiivlávt, Luoto iätá.
Iänááš paketteh puátih Kiinast
Tuuli statistiikij mield syemmiliih kulâtteijeeh uástih EU ulguubeln puáttee, vuálá 150 euro árvusijd tävirijd táválávt kiinalijn viermikaavpijn. Taan ive uđđâivemáánust kesimáánun tágárijn täävviroosijn joba 98,5 prosentid pottii Kiinast. Toh västidii 89,9 prosentid puoh tágárij täävviroosij áárvust, já toi koskâmiärálâš árvu lâi 5,03 euro.
Stuorrâ-Britannia uási hälbis pyehtimtulláámij olesáárvust lâi 5,9 prooseent, já täävviroosij koskâmiärálâš árvu lâi 35,39 eurod. Ovtâstum staatâi uásild taah lovoh lijjii 2,2 prooseent já 42,99 eurod.
Puoh enâmustáá syemmiliih ostii tekstiilamnâsijd já tekstiiltävirijd (28,1 %), kammuid já kaperijd (12,6 %) sehe lastik- já kumitävirijd (10,1 %).
Käldeeh:
– EU:n ulkopuolisesta etämyynnistä tehtävien enintään 150 euron arvoisten tavaroiden tuonti-ilmoitusten tavaraerien määrä kasvoi 11 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisellä vuosipuoliskolla (tilastot.tulli.fi)
– Uusi tullimaksu romahdutti kiinapakettien määrät – Kaupan liitto: EU:n toimilla on vaikutusta (kauppa.fi)
– ”Krääsätulli” puri: kiinapakettien määrä romahti heti (yle.fi)
Kove: Poostâ kovepaŋkki