Uđđâ tutkâmuš čáittá, ete miäđušijneh áppádeh čuávdiđ muálkkáás čuolmâid, maid toh iä lah ovdil kuáhtám.
Oulu ollâopâttuv, Helsig ollâopâttuv já Turku ollâopâttuv totkei tutkâmušâst selvâttuvvojii miäđušijnij čuolmâčuávdimnaavcah. Ovdil tutkâmuš miäđušijn oopâi tuše kyehti ääši: čuovjis tahorääsi addel palhâšume ađai raavvâd, já pállu lii tiŋgâ, mon puáhtá lihâttâllâđ.
Čuávuvâžžân totkeeh sirdii rääsi tutkâmušpirrâs káátun, kuus miäđušijn ij olláám. Miäđušijn ferttij keksiđ uđđâ čuávdus, vâi tot pesâččij ráásán. Kuávdáš äšši lii, ete čuávdus ij máttááttum miäđušijnân. Maŋgâ miäđušijn ovtâstittii ovdebáid tiäđuid já tienuuvt čovdii čuolmâ: miäđušijn siirdij páálu rääsi vuálá já kuárŋui páálu oolâ, kost tot ulâttij ráásán.
Ovdil iskosij totkeeh lijjii vuárdám, ete pargopittá ličij miäđušijnáid nuuvt vaigâd, ete enâmustáá ohtâ miäđušijn viđâlovveest luhostuuččij. Čuolmâ čovdii kuittâg 70 prosentid tutkum miäđušijnijn.
Vuossâmuu iskos maŋa tutkâmušpirrâsân huksejuvvojii jieškote-uvlágáneh estuuh, moi pirrâ miäđušijn ferttij fievridiđ páálu. Oovtâ iskosist pirrâsân lasettui koskâseini, mast lâi uksâ. Taan stelliittâsâst miäđušijn ij uáinám siämmáá ääigi sehe páálu já rääsi. Vâi tot luhostuuččij pargopittáást, miäđušijn ferttij fievridiđ páálu vistig uuvsâ čoođâ seeini nube pel jeđe rääsi vuálá. Meiddei talle ko pirrâsân lasettuvvojii vala lase koskâseeinih, iänááš miäđušijneh mattii kevttiđ páálu tyejipiergâsin já muštii, kogobeht čuovjis rääsi lâi.
Oulu ollâopâttâh lii almostittám video tast, maht miäđušijn čuávdá čuolmâ.
Meritiäđulâš já fiettejeijee čuolmâčuávdee
Maaŋgâin ovdebáin tutkâmušâin ellein lâi lamaš valjeest hárjánem tutkâmušâst kevttum tiiŋgâin, tutkâmušpirrâsist teikkâ siämmáásullâsijn pargopittáin. Oulu ollâopâttuv dooseent já tutkâmušjuávhu hovdâ Olli Loukola tiäddut, ete sii tutkâmušâst miäđušijneh kuáhtájii aaibâs vuossâmuu keerdi áášánkullee čuolmâ. Čuávdus šoodâi uđđâ tiileest, mii čuujoot ulmemiäldásii já njyebžilis lattiimân.
Oulu ollâopâttuv náguskirjetotkee Akshaye Bhambore muštâl, ete miäđušijneh iä lamaš ovdil porgâm maiden tágárijd. Tutkâmušâst čielgâi, ete miäđušijneh iä tuše reagistâm visuaalláid stimulâssáid tâi lihâttâm páálu maht sáttoo. Totkeeh postii čäittiđ, ete koččâmušâst ij lamaš sätinálásâš luhostume, sierâdem teikkâ iskâstem–feilim-vyehi. Tutkâmušjuávhu hovdâ Loukola valdâl-uv miäđušijnijd meritiäđulâžžân já fiettejeijee čuolmâčuávden.
Uccâ vuoiŋâšij čuolmâčuávdimnahcâ oolât
Paijeel čyeti ihheed tassaaš psykolog Wolfgang Köhler čaaitij pegâlmâs tutkâmušâstis, ete simpanseh mättih čuávdiđ uđđâlágánijd čuolmâid ovtâstitmáin tiiŋgâid uđđâ vuovijguin, ovdâmerkkân pinnoodmáin kaasâid nuuvt, ete simpanseh ulâtteh káátust hiäŋgájeijee bananân. Täin tutkâmušâin šoddii vuossâmuuh ovdâmeerhah ellei spontaanlii čuolmâčuávdimist.
Loukola verdid-uv, ete sii tutkâmuš lii tiivrij versio pegâlmâs ”kassâ já baanaan” ‑čuolmâst.
− Ellee ferttee iberdiđ, ete tiiŋgâ puáhtá sirdeđ uđđâ sajan já kevttiđ tom tyejipiergâsin, vâi tot juksá mittomiärán, mon mudoi ij liččii máhđulâš juksâđ.
Loukola tiädut, ete sii tutkâmuš puátusist lii merhâšittee tot, ete tággáár spontaanlâš čuolmâčuávdim lii máhđulâš meid tivrijd. Taat hástá jurduu tast, ete taan tääsi čuolmâčuávdimnahcâ ličij tuše ulmuin já eres čielgitávtálijn, main láá stuorrâ vuoiŋâšeh.
Lii ain eenâb tutkâmuščáittu tast, ete miäđušijnij kognitiivliih naavcah láá ennuv eenâb ovdánâm ko ovdil lâi jurdum.
− Mij ep eeđâ, ete miäđušijneh jurdâččiččii tego ulmuuh. Mii puátuseh liijká čäittih, ete uccâ vuoiŋâšeh pyehtih puovtâdiđ njyebžilis čuávdusijd tagarijn naalijn, maid mij lep eskin ibbeerdškyetmin, Loukola paahud.
Tutkâmuš almostui Science-tieđâloostâst kesimáánu niäljád peeivi.
Käldeeh:
− Kimalaiset ratkaisevat ongelmia kuin kädelliset – uusi tutkimus haastaa käsityksiä eläinten älykkyydestä (www.oulu.fi)
− Oululaistutkimuksen hämmästyttävä tulos: Suurin osa kimalaisista ratkaisi tehtävän, jonka piti olla mahdoton (www.kaleva.fi)
Kove: Atte Oksanen