Suomâst moonnâm täälvi kumppipiivdo ulmen lâi eres lasseen kepidiđ kuumpij tovâttem päikkielleevahâgijd já eres vaarâid, suojâliđ meccikuudij vuosijd sehe meddâlistiđ penuvkuumpijd luándust.
Kumppipiivdo vaikuttâsâin lii kuittâg vala uccáá tiätu, iätá ekologia tutkâmušprofessor Otso Huitu Luánduvärikuávdáást (Luke) Ylen. Suu mield tiäđu vänivuotân láá kyehti suujâ. Vuossâmuš suijâ lii, et Luánduvärikuávdáš ij lah vala kiergânâm kieđâvuššâđ puoh tutkâmpuátusijd. Suu mield nubbe suijâ lii, et piivdo vaikuttâsah iä velttidhánnáá ubâ oinuugin tuše muáddi mánuppaje piivdo maŋa.
Ovdâmerkkân päikkielleevahâgeh láá sáttám kiäppániđ väldikodálávt, mut ij lah vala tiäđust, lii‑uv vahâgij meeri kiäppánâm eidu tobbeen, kost kuumpih pivdojii.
”Jis ubâ valve ij lah pivdum, te ovtâskâs kuumpih sättih vyelgiđ jotteeđ já tovâttiđ vala eenâb vahâgijd”, iätá Huitu.
Pivdokuávluh iä meiddei pissoom kuárusin kuhháá, peic DNA‑čáittusij mield pivdokuávloid láá jotelávt puáttám ránnjárevirij kuumpih.
Miäcásteijeeh láá agâstâllâm kumppipiivdo taarbâšlâšvuođâ toin‑uv naalijn, et pivdo lasseet kuumpij ärgivuođâ ulmui háárán. Juurdân lii, et ärgibeh kuumpih iä aldaniččii ulmuid iäge päikkielleid nuuvt ennuv. Huitu mield proosees lii kuittâg hiđes. Ton lasseen sun muštâl, et piivdo lasettem ärgivuotâ ij lah vala oovtčielgiitlávt tuođâštum.
Tutkâmuštiäđu mield kuobžah láá ärgibeh ulmui háárán Suomâst já Skandinaviast ko Tave-Amerikist. Suijân toos lii jurdâččum kuhháá jotkum kuobžâpivdo Tave-enâmijn. Huitu kuittâg iätá, et kalga leđe várugâs, ko heivit tutkâmpuátusijd maailm eres kuávlui piätuellein Suomâ piätuelleid.
Käldee:
– Suden metsästyksen vaikutukset ovat vielä epäselviä – vahingot saattavat joissain tapauksissa jopa lisääntyä (yle.fi)
Kove: Malene Thyssen (CC BY-SA 3.0 / Wikimedia Commons)