Krimkaraimlâš Ezra Pastor oovdânpuáhtá Krimnjaargâ algâaalmugijd taiđuustis

Veikkâ maailm lii-uv ​​čuávvum​​ Krim tile​ eenâb tâ​i ucceeb ive 2014​ rääjist, te maŋgâsijn iä lah ennuv tiäđuh tast, kiäh krimliih tuođâi​ láá. Mun lam sahhiittâllâm krimkaraimlii aktivist Ezra Pastor, kii lii meridâm väldiđ madâräijihis​​ kielâ já k​ulttuur maassâd já keččâl tääl lasettiđ tiäđulâšvuođâ jieijâs aalmugijn, kiäh láá ohtâ Krimnjaargâ algâaalmugijn oovtâst krimtatarijguin já krymtšakijguin.

Ezra pargo ij lah älkkee. Tiäđui čuággim já viärmádâttâm​​​ lii pištám maŋgâ​ ive. Vaigâd​​ lii jo ovdâmerkkân​​ miäruštâllâđ, mon ennuv krimkaraimeh ubânâssân​ ​láá: majemuš virgálâš árvu Ukraina aalmugráhtusis​t lii ivveest 2001, kuhháá​ ​ovdil Krim väldidem já suá​đi.​ Á​árvu​ mield krimkaraimeh lijjii talle ​Ukrainast 1 196.​​

Ezra kuittâg jieš ​arvâl, et sij láá Ukraina sisenâmist innig 400–500. Tärhis tiäđuh iä lah tast, maht Krimist lii keevvâm.

— Eskin suáđi maŋa lii máhđulâš hammiđ oles kove haaldunvaldum kuávluin, Ezra iätá​.​

Tiäđujotteem há​stu lii tuše ohtâ äšši, mii hettee pargo ucceeblovokulttuur oovdân​ suáđi ääigi.​ Suáti​ vaaikut jyehipiäiválii elimân.​

— Ko áimusireneh čuojâškyeteh, te olmooš smiättá eellim já jäämmim, ige kielâ já kulttuur. Toh puátih eskin maŋeláá.​

Ezra lii kuittâg meridâm muštâliđ maailmân, kiäh krimkaraimeh láá já kost sij láá puáttám, kiäh sij lijjii já kiäh sij halijdeh leđe. Iäláskittem tááhust tehálumos äšši sunjin lii čiävláávuotâ jieijâs aalmugist.

— Jis kolgâččij kuvviđ sovjetvääldi ääigi ovttáin saanijn, te tot ličij ”palo”. Karaimeh kolgii čiehâđ jieijâs etnisiteet, vâi sij puohtii cevziđ. Čiävláávuotâ lii palo vyestikeeči. Mun halijdâm čäittiđ iärrásáid, et ij taarbâš innig poollâđ.

Palo lii-uv oinum konkreetlávt​ Ezra perruu historjást. Suu madâräijih Luka Ochan, suu äijih eeči, lâi eskin käävci-​​ihásâš, ko ryeššiliih suáldá​​tteh kuddii suu perruu. Sun tolvui Donetskân, kost sun tohâludâi ukrainalâžžân tego eres-uv karaimeh, amas sordâšuđ. Sun kaartâi jo 14-ihásâžžân​ porgâđ ruukijn vaigâdis tiileest. Puárisingin sun ij halijdâm sárnuđ jieijâs tuáváást.

Ezra peerâ​ ij lah ohtuu​ mainâsijnis. Onnáá peeivi Ukrainast karaimeh láá ain uáinimettum ucceebloho. Sij tubdâstuvvojii virgálávt​​ eskin ive 2021, ko Ukraina ovdâskodde ​tuhhiittij Ukraina algâaalmugáid kyeskee laavâ. Jávuttemesvuođâ ärbi lii kuittâg ain kievrâ, ige karaimijn lah uccâ​ já piäđgui ässee aalmugin  jieijâs​​ siärvádâh Ukraina sisenâmist.

Maaŋgah ääših láá kuittâg ohtâsiih Krimnjaargâ algâaalmugáid. Sij puohah  láá turkkiliih aalmugeh, já s​ii kielah já täävih sulâst​iteh nubijdis. ​Sist láá​ ain lamaš pyereh koskâvuođah. Krimtatarij juávhust ​Ezra lii-uv kavnâm viärdás​âštorjuu já oovtâstpargokuoimijd. Tatareh láá jo kuhháá​​ ornijdâttâm​ já​ ​ovdedâm​​​ jieijâs​​​ aašijd​, já sii meeri lii čuuvtij stuárráb ko karaimij teikkâ​ krym​​tšakij meeri.

Krimnjaargâ aalmugij kielâliih já kulttuurliih ovdâstem​sajeh puátih oovdân​​​​ ovdâmerkkân paaiđijn, maid Ezra lii tedittâm taataarskipárijdisguin taiđus vuáđuld. Sij láá​ halijdâm​​ oovdânpyehtiđ jieijâs kulttuuráid tehálijd aa​šijd. Toi juávhust​​ láá ovdâmerkkân​ ​Krimnjaargâ väärih, moh láá sehe karaimáid já tataráid pase sajeh. Kuohtuin aalmugijn​​ lii jyehi váárán sierâ nommâ, já kuohtuuh uhredeh saavzâi​d vaarijn Ramadan-vástuääigi maŋa, veikkâ karaimeh láá-uv ärbivuáválávt juuvdáliih​ iäge sij mudoi áávvud Ramadan.

Ezra Pastor taai​đâ. Kuuvij vaarij noomah láá ’Kuobžâ vääri’ já ’​Pase Piättár’. Kuobžâ vääri lii finnim noomâs tast, et tot sulâsti​t ”kuobžâ, mii j​uhá meerâ”.

Oovtâ pääiđist lohá vuod Millet, Vatan, Qirim ađai Aalmug, Päikkieennâm, Krim. Toh láá teh​​á​liih säänih ​​Krimnjaargâ algâaalmugáid – motto, mii meid päikkienâmi​j ulguubeln k​ovvee ohtâ​vuođâ​​ krimlâ​​švuotâ​n​. ​Sehe karaimijn já tatarijn lii siämmáš nomâttâs olssis: ​​Qırmlı. Ađai krimlâ​​š.

Krimnjaargâ kielâ​i já kulttuurij oovdânpyehtim​ lasseen Ezrast já suu skipárijn lii lamaš meid nubbe ulme: paaiđij vyebdimáin sij lah​​ ​​čuágg​ám ruuđâid​ ​​Come Back Alive -siättusâ​n, mii i​ššeed Ukraina piäluštâsvuoimijd já​ veteraanijd.

Ezra tuáivu, et suáđi maŋa ulmuuh tiäđuštiččii, et Krim ij lah tuše mučis mätkičuosâttâh, kost turisteh pyehtih eelliđ vuojâmin já suotâstâlmin, pic meid tatarij​​, karaimij já​ krymtšakij​ päikki.

— Mij kal lijkkup turistáid. Kuásutteijeevuotâ lii tehálâš uási mii kulttuurist. Ličij kuittâg tehálâš, et ulmuuh tiäđuštiččii, kiäh mij lep já lattiiččii olmânáál, Ezra iätá.

Ton kuullâm, et sij iä lah ohtuu hástuidiskuin, addel sunjin tuáivu: algâaalmugeh eres-uv soojijn maailmist taistâleh siämmáálágánij aašij oovdân ko sij Krimnjaargâst.

Já algâaalmugehhân kale cevzih.

Käldeeh:

– Story #139. My Name is Ezra: An Activist Reviving the Lost Culture of Crimean Karaites (ukraineworld.org)

– Indigenous Peoples in Ukraine You May Have Never Heard About (ukraineworld.org)

Koveh: Ezra Pastor

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Hanne-Sofie Suongir lii vuáittám taan ive Sämirääđi kirjálâšvuotâpalhâšume

Sämirääđi lii mieđettâm taan ive kirjálâšpalhâšume Hanne-Sofie Suongirân já suu kiirján Emma Dilemma. Kirje almostitij kirjekuástideijee Iđut ive 2023. Palhâšume keigejui vyeittei Göteborg kirjemeesuin...

Sämitige stivrâ lii meridâm 193 000 euro vuáháduttemtooimâin

Sämitige stivrâ lii kieđâvuššâm ive 2025 vuáháduttemtooimâid uđđâ šiäštusume vuáđuld. Suomâ haldâttâs lii meridâm čuoppâđ Sämitige kulttuurjiešhaldâšem ruttâdem 193 000 euro verd. Porgemáánust staatâvarijministeriö iävtuttem...

Viljâleijee peivikirje: pihlejášnjálgáh já majemuš peivi piäldust

Čohčâmáánu algâ lâi uáli jo liegâs meid Oulust. Táválávt mun čuávum jo porgemáánust, lii-uv liegâsvuotâ monâmin liijgás vuálus. Ferttee-uv nuurrâđ majemuid páávuid piäldust já...

Oulu ollâopâttuv uđđâ rehtorin lii väljejum Arto Maaninen

Oulu ollâopâttuv rehtor čuávuváá viiđâ ive toimâpajan lii väljejum Arto Maaninen. Miärádâs valjiimist toovâi Oulu ollâopâttuv haldâttâh tuorâstuv 26.9.2024. Rehtorin väljejum Arto Maaninen tuáimá...

Anarâš aavis lii finnim ruttâdem

Staatârääđi lii mieđettâm 60 000 eurod Anarâškielâ siärván Anarâš aavis várás. Ruttâdem luávdá ive 2024 koloid. Anarâškielâ servi lâi uuccâm 80 000 eurod. Staatâtoorjâ...