Maailm tiervâsvuotâornijdume (WHO) kulluuttij aalmugijkoskâsii tiervâsvuotâetitile Mpox-virus ađai apinapuáhu levânem keežild porgemáánu 14. peeivi. Aalmugijkoskâsâš tiervâsvuotâetitile lii WHO ollâgumos váruttemtääsi. Ton kulluuttem ulmen lii taavdâ tuástum huáputmáin tutkâmuš, ruttâdem já aalmugijkoskâsii ohtsâšpargo. Porgemáánu 13. peeivi Afrik union tiervâsvuotâvirgeomâhâš kulluuttij jo nannaam vijđosii tiervâsvuotâetitile jotelávt levâneijee puákkuepidemia tiet.
Apinapuákku lii vuottum maaŋgâin Afrik enâmijn. Apinapuáhu uđđâ variant leevvân jotelávt eromâšávt Kongo täsivääldi nuorttâuásist, muštâl uđâstoimâttâh Reuters. Uđđâ virustijppâ lii vuottum meid Kongo naaburenâmijn.
Apinapuákun láá puáccám masa 38 500 olmožid Afrikist uđđâivemáánu 2022 rääjist. Taavdân láá jáámmám masa 1 500 olmožid. Taan ive apinapuákkutábáhtusah láá lamaš paijeel 17 000, já paijeel 500 olmožid láá jáámmám taavdân.
Tääl Afrikist levâneijee apinapuákkuvirus tavdâhäämi I tovâttem epidemia lii siämmáálágán ko ärbivuáváliih apinapuákkuepidemiah, moh láá lamaš Afrikist 1970-lovo rääjist. Majemui iivij Euroopist vuottum apinapuákkuvirus tavdâhäämi II vist ij lah táválávt tovâttâm viärráás taavdâ. Taat tavdâhäämi lii njuámmum iänááš almai koskâsij seksuaallij ohtâvuođâi peht.
Afrik apinapuákkuepidemia lii vala viehâ páihálâš, mut tavdâtábáhtusah láá uáli jo ennuv. Vuossâmuš apinapuákkutábáhtus uđđâ variantist Afrik ulguubeln vuottui Ruotâst moonnâm ohhoost. Tast ij lah tiätu, ete leevvân-uv apinapuáhu viärráb variant eres soojijn maailmist. Euroop tavdâkuávdáš lii arvâlâm, ete riskâ EU- já ETA-enâmij aalmugjesânáid lii ucce.
Apinapuáhu tavdâmeerhah láá kumeštâs, korrâ uáivipoovčâs, ittum já njamosčuolmâstuvâi paddâm. Taavdâ uđđâ variant njuámu njuolgâ ohtâvuođâst puoccâm ulmuin sehe puoccâm ulmuu kevttim tiiŋgâi peht. Tavdâ njuámu ulmuid meid luánduellei já toi pooškâ peht.
Apinapuákku puárrán táválávt jiešmeidlist muádi oho siste. Viärráás taavdâ tipšomist puáhtá kevttiđ uđđâ virustalkkâsijd. Viärráás tavdâ lii njuámmum tááláá epidemiast Afrikist eromâšávt párnáid já čuávjinisonáid.
Apinapuákkuvirus lii hyelkki stuorrâpuákkuvirusân, mii jävkittij maailmist WHO puáhuttâskampanja áánsust ive 1980. Apinapuáhu vuástá lii puáhuttâs, mii vuáđuduvá stuorrâpuákkupuáhuttâsân. Suomâ Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lágádâs THL avžut apinapuákkupuáhuttâs, jis lii painâšum taavdân. Ton lasseen puáhuttâs avžuuttuvvoo ulmuid, kiäh kuleh apinapuáhu riskâjuávhoid.
Apinapuáhu nommâ šoodâi tast, ko virus vuottui vuossâmuu keerdi ive 1958. Talle apinah, moh fievriduvvojii Singaporest Kööbenhamânân, puáccájii taavdân. Taavdâ táválumos iššeed láá kuittâg uccâ jursseeh.
Käldeeh:
– WHO julisti globaalin terveyshätätilan apinarokon takia – Suomessa ei vielä tarvitse huolestua (yle.fi)
– Tämän tiedämme apinarokosta nyt: tartuntatavat, oireet ja hoito (yle.fi)
– Apinarokkovirus sai nimensä sattuman kautta – tutkijan mielestä termi on ongelmallinen (yle.fi)
– WHO julisti apinarokon vuoksi globaalin terveyshätätilan (www.hs.fi)
Kove: NIAID (Wikimedia Commons)