Cha cha cha! Käärijä masa vuoitij Euroviisuid. Teikâ jiešalnees sun vuoitij. Sun lii vuáittám hirmâd ennuv: sun vuoitij keččei jienâid já finnij sist 376 čyegisid. Keččei jienâstmijn 18 enâmid pajedii Käärijä vuosmužžân. Euroviisuid vuáittám Ruotâ ovdâsteijee Loreen finnij keččei jienâstmist 243 čyegisid, ige sun finnim oovtâgin enâmist tievâ čuággáid.
Raađij jienâstmist Ruotâ ovdâsteijee Loreen vaaldij njunošsaje jo aaibâs aalgâst já toolâi tom loopâ räi. Ko raađij já keččei čuággáid rekinistij oohtân, te Loreen vuoitij ubâ kišto. Sun finnij ohtsis 583 čyegisid, ko vist Käärijä finnij 526 čyegisid. Iäru ij kuittâg lamaš mahten styeres.
Käärijä euroviisulávdástem lâi uáli luhostum. Sun vuoitij ulmui vááimuid, já taat tiäđust-uv kullui jyehi saajeest. Televisiost kullui čoođâ tot, moin naalijn euroviisui keččeeh čuorvuu ”Kää-ri-jä” já ”Cha cha cha”. Tot lâi Käärijä mielâst fijnâ tobdo.
Ohtâ Käärijän tievâ čuággáid adelâm eennâm lâi Taažâ. Mun lijjim lávvárduv vuojâdemhaalist Tromssaast, já säävni lavthái alne sávnooh sarnuu Käärijäst já lavluu Cha cha cha. Sij lijjii máttááttâllâm Käärijä biisi uáli kuhás. Ij ollágin pááccám epičielgâsin, kotemuš lávloo lâi sii jiellâh. Käärijä pittáást láá jo rahtum maaŋgah ereskielâliih versioh, meiddei anarâškielân. Mun oskom, et taat meid lieggee taiđâr vááimu.
Kielâ tááhust ferttee meid rammuđ Käärijä eromâš šiev miänástusâst. Eromâš tot lii jo tondiet, et sun láávlui suomâkielân, mii ij lah majemui ivij lamaš ollágin táválâš. Utken lii uáli jo kuhháá lamaš lávluđ mottoom Euroop njunoškielân, tego eŋgâlâskielân. Käärijä jieš-uv ana tom pyerrin, et sun piergij návt pyereest suomâkielâlijn lavluin.
Veik Käärijäst monnii Euroviisuh hirmâd pyereest, te sun jieš lâi pettâšum, tastko sun ličij halijdâm vyeittiđ ubâ kišto. Sun lii ettâm median, et sun lii hyenes táppájeijee, mut sun tuáivut luho Loreenân vuáitu keežild. Sun meid áánui addâgâs tom, et sun ij vuáittám. Taas addâgâsânánumân ij lah kale mihheen táárbuid. Sun lii ovdâstâm jieijâs eennâm stuorrâ miänástussáin já siämmást meid tuálvum suomâkielâ maailm kiellân.
Sämikielâ uáinust-uv Euroviisuh lijjii eromâšeh: eromâš pyeri lâi oppeet tot, et puoh kulmâ vuolgâttâs čielgejuvvojii kyevti sämikielân. Meiddei Yle finnee taan eurooplii show orniimist stuorrâ kijttosijd. Takkâ meid Heli Huovisâžân já Aslak Paalton, kiäh čielgijn uáli jo ilolávt kištoid já tuođâi adeláin puohháid máhđulâšvuođâ piergiđ. Tot ilolâš vuoiŋâ njuámui meid keččei. Tuoivân lii tiäđust-uv tot, et Yle puáttee tove vuolgâttičij meid sämikielâ čielgejeijeid pääihi oolâ Ruotân. Talle mij kiitiätá finniiččijm vala eenâb pääihi alne -tobdo pááikán-uv.
Jyehi tááhust ennuv lukko Käärijän! Amahân te ubâ Suomâ piso kuittâg mottoom peeivi vala Käärijä-ruánáájin.
Kove: Arek Socha (Pixabay)