Ilkka Herolan já Eero Hirvosâžân olympia­silbâ ovtâs­tittum parâ­viestâst

Suomâ Ilkka HerolaEero Hirvonen vuoittijn jieht siilbâ ovtâstittum čuoigâm parâviestâst Milano–Cortina olympialijn.

Čuoigâm majemuu uásist Hirvonen paasij tuše seekuntpele verd Taažâ Jens Lurås Oftebrost, kote puovtij Taažân kole oovtâst Andreas Skoglundáin. Kuálmádin poođij Nuorttâriijkâ (Johannes LamparterStefan Rettenegger) 22,3 seekunt iäroin njunošân.

Ovtâstittum parâviestâ uárnejui olympialijn vuosmuu tove. Čuávuváin olympialijn ovtâstittum čuoigâmist ij veltihánnáá kištottâlluu ollágin. Äšši čuávdoo puáttee keesi.

Návt kišto ovdánij

Ovtâstittum parâviestâ aalgij stuorrâ njuškimluáhá kištoin. Tast Saksa njuškij njunošân. Čuávuvâžžân pottii Taažâ (+13 sekuntid), Jaapaan (+21), Suomâ (+27) já Nuorttâriijkâ (+29).

Čuoigâmuásist juávhui kuohtuuh kištottelleeh čuoigáin 1,5 kilomeetter rađe vittii adai ohtsis 7,5 kilomeetterid. Šoŋŋâ lâi koorâs: ovdil čuoigâm puurgâi, já áárvu mield purgâ lâi šoddâmin vala renccin. Vyerdimist kuittâg lâi, ete kolgonjäbbi išedičij Suomâ juávhu. Hirvonen lâi vuáittám siämmáálágán šuávlisiijvost jo ovtâstittum persovnlii proonsi.

Herola algâttij Suomâ čuoigâm. Vuosmuu uásist sun já Nuorttâriijkâ Rettenegger valdijn Jaapaan Akito Watabe kiddâ, já kuálmád uásist puoh vittâ njunošeennâm čuoigii jo siämmáá rááiđust. Kišto pisoi kuhháá täsivin, tastko kihheen ij halijdâm čovgiđ liävtu.

Čiččâd uásist Rettenegger čuoigâlij jotelubbooht. Tot lâi liijkás koorâs Wataben, kote paasij sáátust. Ko káávcád uásist Saksa já Jaapaan vala suojáin, te oroškuođij visesin, ete Taažâ, Suomâ já Nuorttâriijkâ kištottâlâččii mitalijn.

Oovcád adai nubben majemuu uásist šuávli olâttij meid Rettenegger, kote fáškái. Nuuvt kollemitalist šoodâi Suomâ já Taažâ tuáru. Herola peesâi joba njunošân já vuolgâttij Hirvosii majemuu uásán 0,6 seekunt Taažâ Oftebro ovdiibeln.

Oftebro vaaldij kuittâg njunošsaje olssis, já Hirvonen tuuđâi čuávvuđ suu majemuu miätáluv räi. Talle aalgij Hirvosii loppâčovgim. Mutâ ko Hirvonen irâttij peessâđ Oftebrost lappâd, te sun kaartâi čuoigâđ mottoom verd hyeneeb lättest, kogo lâi ennuv muotâ. Kievrâs keččâlmist já Eerola movtijditmist huolâhánnáá Oftebro rastalditij moolâviijve vuosmužžân.

Loppâčovgim táppám ij väividâm Suomâ silbâkuáhtás kuhháá.

– Ilu saatij puáttiđ tuáškudiđ siälgán, et ”eleba tääl”, ko must saatij leđe váhá taggaar tobdo, et ”maid jis”, seekuntpele verd kolleest pááccám Hirvonen eeđâi.

– Lâi suotâs čuávvuđ Eero čovgim loopâ räi. Mun kuittâg lijjim korgâd tyeggáár hästimist. Lâi tiäđust, ete Jens vuástá ij lah älkkee. Loppânjuálgusân vyelgim lâi kale kavhâd, jiem kađâstâm tom váiváduv, Herola muštâlij.

Mitaleh láá palhâšume ohtsâšpargoost

Suomâ vuoitij Milano–Cortinast kulmâ miitaal ovtâstittum čuoigâm kištoin. Suomâ njunošvälmejeijee Antti Kuisma oroi liijká rávhálâžžân.

– Aaibâs ok. Ijba mihheen. Taat lii viehâ ennuv eenâb ko maid vaarâ vuordui. Tiäđust‑uv mitalij vyeittim tiet mij teehin poođijm‑uv, Kuisma pahudij.

Aaibâs návt rávhálâš ij lamaš huolâttâshovdâ Pekka Kemppi, kiän vuáittučuárvus kullui čuoigâmstadionist.

– Mielâttes pyerrin tobdoo. Kulmâ miitaal täin kištoin, aaibâs oskomettum, Kemppi valdâlij.

Kemppi lii porgâm Suomâ sierâ eennâmjuávhuiguin jo 31 ihheed. Taah láá suu kávcádeh olympialiih. Sunjin mitaleh láá palhâšume ohtsâšpargoost.

– Kale taat paalhâš ko pasta išediđ valastellee toin naalijn, ete sun piäsá olášuttiđ jieijâs niävdusijd. Mist lii korrâ juávkku. Taat lii ohtsâšpargo, ohtuu ij kihheen luhostuu, Kemppi muštottij.

Meiddei luákkávälmejeijee Lauri Asikainen tiäduttij ohtsâšpargo merhâšume. Tággáár miitaalsaallâs oovdiš luákkánjuškejeijee ij vuárdám.

– Kalehân mij tuáivuim mitalijd, mutâ jiem ervidâm, ete kulmâ puáđáččii, sun mieđettij.

Vaanhimijn kuhes mätki oovtâst

Herola já Hirvosii vaanhimeh láá porgâm olgijdis toorjân ain ton rääjist ko suoi kištottâlškuođijn oovtâst.

– 17 ihheed lii juttum oovtâst, muštâlij Kirsi Hirvonen.

– Mij lep iällám oovtâst taam kuhes já kiäđgáás luodâ. Lep čiärrum já povvâstâm, Tiina Herola miäđustij.

Iivij mield koskâvuođâst lii šoddâm loppâeellim ustevvuotâ. Palhâšume – olympiasilbâ, mon ubâ peerâ obijdiskuin já suvâiguin peesâi tuođâštiđ ko algeh pajanáin palhâšumealadâs oolâ – lâi puoh vääivi árvusâš.

– Taat lii lamaš ávhálâš mätki, eidu taggaar ko párnái valastâllâm puáhtá puoh pyeremuu tiileest faallâđ. Loppâpuáđus lii tego niävdus, Timo Herola muštâlij.

– Vaarâ Eero já Ilkka mielâst oro pyerrin vyeittiđ taam eidu oovtâst. Silbâ lii vuoittum. Taat lii tuođâi vuáittu, Vesa Hirvonen eeđâi.

Ovtâstittum čuoigâm puátteevuotâ olympialijn epivises

Milano–Cortina olympialiih sättih leđe majemuuh, main kištottâlloo ovtâstittum čuoigâmist. Tuáváást lii Aalmugijkoskâsii olympiakomitea miärádâs tast, ete puátteevuođâst olympialijn pyehtih leđe tuše tagareh šlaajah, main kištotteleh sehe almaah já nisoneh. Ovtâstittum čuoigâm lii olympialij áinoo šlaajâ, mast iä uárnejuu nisonij kištoh.

Uhke tast, ete šlaajâ páácá meddâl olympialijn, lii tuođâlâš. Veikâ nisonij luákkánjuškiimist lii kištottâllum olympialijn jo ive 2014 rääjist, te nisonij ovtâstittum čuoigâm peeleest ij lah porgum vala meendugin ennuv. Aalmugijkoskâsâš čuoigâmlitto FIS ferttee lasettiđ čuuvtij resursijd ton oovdedmân, vâi nisonijn ličij máhđulâšvuotâ peessâđ fáárun ive 2030. Jis nuuvt ij keevâ, te almaahkin iä peesâ uásálistiđ, já ubâ šlaajâ puátteevuotâ lii vaarâst.

Jo täin olympialijn FIS ferttij käržidiđ šlaajâ. Táválávt ovtâstittum viestâčuoigâmist enâmijn láá lamaš nelji uásálistee, mutâ ko taan ive olympialáid ožžuu puáttiđ tuše 36 ovtâstittum valastelled, te juávkkuviestâst šoodâi parâviestâ.

Aalmugijkoskâsâš olympiakomitea taha miärádâsâs šlaajâst taan keesi.

Käldeeh:

Olympiahopeaa Ilkka Herolalle ja Eero Hirvoselle – huimaa draamaa lumikaaoksessa yhdistetyn hiihto-osuudella (yle.fi)

Ilkka Herola ja Eero Hirvonen hämmästelivät reaktioitaan olympiahopeaan – kohtasivat erikoisia ongelmia kaaoskisassa (yle.fi)

”17 vuotta kuljettu yhtä matkaa” – Ilkka Herolan ja Eero Hirvosen läheisissä väleissä olevat vanhemmat liikuttuneina (yle.fi)

Kommentti: Herola ja Hirvonen korjasivat hedelmät liittopomojen surkeudesta – hopea on jatkumoa häkellyttävälle sarjalle (yle.fi)


Kove: Jesse Väänänen / Suomâ olympiakomitea

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Toimâtteijee koccáá UArctic-konferen­sist 2026: Anarâš kulttuur lii ollâ­kulttuur

Arktisii kuávlu ollâopâttuvâi ohtsâš UArctic-kongres lii álgám. Färsuolluid láá puáttám ohtsis 1 300 uásálisted, já taat lii stuárráámus kongres, mii lii kuássin uárnejum Färsuolluin. Organisaattoreh...

Tave-enâmij rääđi muusik­palhâšume vyeitten 13 iävtuk­kâssâd, fáárust paje­kielâ­liih Dajan já Eatnama váibmu

Moonnâm oho majebaargâ almottuvvojii taan ive iävtukkâsah Tave-enâmij rääđi muusikpalhâšumán. Ive 2026 iävtukkâssân láá 13 nuottâtyeijid ohtsis 15 nuotâsteijest pirrâ Tave-enâmij. Tuojij šlaajah láá...

UArctic-kongres 2026 puáhtá arktisii kuávlu puáttee­vuođâ hukse­jei­jeid oohtân Fär­suolluid

UArctic-kongres 2026 čuákkee vuod oohtân arktisii kuávlu totkeid, algâaalmugij ovdâsteijeijd, uáppeid já merideijeid. Kongres uárnejuvvoo vyesimáánu 26.–29. peeivi Tórshavn kaavpugist Färsuolluin. Kongres uárnejuvvoo jyehi...

Roland Garros ‑tennisturnam kištottâlloo eromâš tiileest Pariisist – Jannik Sinner lii kievrâmus vyeittee­iävtukkâs  

Taan ive nubbe Grand Slam ‑tennisturnam, Roland Garros, lii vuálgám joton pasepeeivi Pariisist. Stuárráámuuh vuárdámušah miänástusâst liäbbájeh tääl maailmlisto njunošist leijee Jannik Sinner ärdei...

Toimâtteijen suomâ­miäštár­kištoin Anarist: lávurdâh 11.4.2026

Muái Valtterijn merideen algâttiđ peeivi eelâšmin Säämi máttááttâskuávdáást (SMK). Pesseen sahhiittâllâđ kištoi orniimist Anne Tervaniemi, kote västid kištopurâdemvisteest. Sun muštâl, ete jieht puurâdmin ellii...