Kyehti koijâ­dâllâm sämi­aal­mugân

Sämmilij háástuh raajijd rastaldittee sosiaaltorvoost

Sämitigge já Kela láá ovdedâm koijâdâllâm, moin toh halijdeh selvâttiđ sämmilij háástuid sosiaaltorvoin raajijd rastaldittee tiilijn. Tággáár tile lii ovdâmerkkân tot ko pargoeennâm lii eres ko aassâmeennâm.

Koijâdâlmist eromâš kuávdáást láá čuávuvááh Kela mieđettem ovdâdâsah raajijd rastaldittee tiilijn: vaanhimijpeiviruuđah, pärnilase, Kela mäksim pargottesvuođâtorvo, puoccâmpeiviruttâ, vajoidittem já pyecceetipšo.

Koijâdâlmân puáhtá västidiđ tääbbin 23.2.2026 räi suomâkielân já puoh kuulmâ sämikielân.

Tain koijâdâlmáin pyevtittuvvoo tiätu pargojuávkun, mon pargon lii selvâttiđ sämiaalmug háástuid räjiohtsâšpargokoččâmušâin já meid valdâliđ täid háástuid ovdâmerhâiguin. Pargojuávhu vuáđđudmist meridui Sämitige já Kela ohtsâšpargoráđádâlmijn vyesimáánust 2025. Jyehi-ivvááh ráđádâlmeh láá uási Sämitige já Kela toohâm uđâsmittum ohtsâšpargosopâmušâst, mon ulmen lii ovdediđ sämmiláid kyeskee sosiaaltorvo já sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođâid säämi kielâlaavâ mield (15.12.2003/1086).

Lasetiäđuid adeleh Sämitige peeleest
– sosiaal- já tiervâsvuotâčällee Riitta Lehtola-Kosonen (riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi; +358 44 777 4820)
– kielâaašijčällee Marko Marjomaa (marko.marjomaa@samediggi.fi; +358 50 438 2484)

já Kela peeleest Kela aalmugijkoskâsij aašij kuávdáš (international.affairs@kela.fi).

Uáinuh sämmiláid kyeskee tutkâm eettisijn ravvuin

Anna Charlotta Kihlström parga náguskirjetotken algâaalmugij tiervâsvuotân vuáijoo tuáhtárškovliittâsohjelmist Tave-Dakota ollâopâttuvvâst. Sun čáálá náguskirje tast, maht Suomâst sosiaal- já tiervâsvuotâsyergi tutkâmušah šaddeh tagarin, ete toh kunnijâtteh sämikulttuur já sämmilij vuoigâdvuođâid já táárbuid. Pargo vijđásubbon ulmen lii nanosmittiđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ tutkâmušâin, purgáđ váldukulttuurist puáttee tutkâmvuáháduumijd já rähtiđ uđđâ toimâmyensterijd.

Moonnâm ive porgemáánust já čohčâmáánust Kihlström sahhiittâlâi ohtsis 20 sämisiärvus jesânid tast, maht eidu almostum sämmiláid kyeskee tutkâm eettisijd ravvuid puávtáččij olášuttiđ keevâtlávt THL já sämisiärvusij koskâsii ohtsâšpargoost. Taan koijâdâllâm ulmen lii selvâttiđ, västideh-uv vijđásub sämisiärvus uáinuh taid uáinuid, moh tiättojii sahhiittâlmijn. Vástádâsah kiävttojeh sämmilij tooimânpieijâmčujosraami oovdedmist tutkâmeettisij ravvui toorjân.

Koijâdâlmân puáhtá västidiđ tääbbin suomâkielân já puoh kuulmâ sämikielân. Västidem pištá suullân 15 minuttid. Koijâdâllâm lii áávus 28.2. räi.

Kihlström pargoost lii Sämitige siärvuslâš tuhhiittem, iäge puátuseh almostittuu Sämitige tuhhiittemttáá. Sämisiärvus peeleest náguskirje ovdánem tuárjuv Sämitige soti-čällee Riitta Lehtola-Kosonen já THL sämiaašij sundáttellee Niila Rahko. Ton lasseen projektist lii lamaš stuorrâ ävkkin Sara Keränen Giellagas-instituutist.

Kihlström tiädut tom, ete suu tutkâmuš vuáđuduvá siärvusân já ulmui koskâvuođáid ton saajeest, ete tot ličij siärvusist luovâs leijee válduaalmug ovdâsteijee proojeekt. Sun lii kijtolâš sämisiärvusân ton luáttámušâst já ávusvuođâst, mon sun lii finnim pargoos ääigi.

Lasetiäđuh tutkâmušâst: anna.c.kihlstrom@und.edu; +358 44 988 7031.

Kove: Valtteri Valkeapolku / Tungilik (tiättur) (Wikimedia Commons)

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Kappeer­pingviineh Zavo­dovski suol­lust láá kiäp­pán­min

Stuorrâ-Britannia aalmuglii Antarktis-tutkâmlágádâs BAS (eŋg. British Antarctic Survey) totkeeh láá tutkâm máddáápiäláá Atlant váldumeerâst leijee Zavodovski suolluu iivij 2011 já 2025. Brittiliih totkeeh muštâleh,...

Suomâ, Taažâ já Kanada räije­jeh ryeš­šilij valas­tellei viisu­mijd

Suomâ haldâttâs meridij tuorâstuv staatârääđi almosčuákkimist, ete tot čavgee viisumij mieđettem ryeššiláid valastelleid. Suomâ olgominister Elina Valtosii (kok.) mield Ruoššâ kiävttá valastâllâm propaganda koskâuámmin. –...

Anarâškielâ servi almostit kyehti párnái­kirje skammâ­máánust

Anarâškielâ servi lii juátkám párnái- já nuorâikirjij almostittem. Tot almostit kyehti kirje 40‑ive juhlij ohtâvuođâst. Mainâsij ihe – Ijâttes ijjâ Vuosmuš tääl almostuvvee kirje lii párnái...

Kollekielâ-palhâ­šume mieđet­tui emeritus­professor Nils Øivind Helan­derân

Taankiärdásâš Kollekielâ-palhâšume lii mieđettum emeritusprofessor Nils Øivind Helanderân. Palhâšume mieđettui sunjin kuhes já maaŋgâpiäláág eellimpargoost sämikielâi oovdedmist. Palhâšume keigejui sunjin Helsigist skammâmáánu 11. peeivi....

Suomâ šoŋŋâ­dâh lii lieg­gân­min torvo­lii rääji paijeel

Taan ive keesi lâi vaigâd Euroopân. Koskâ- já Maadâ-Euroopist lijjii korrâ pakkâpajeh, juuvah kuškii já sehe elleeh já ulmuuh killájii. Pakkâseh maksii Euroopân joba...