Tave-Pohjanmaa museo lii macâttâm loopâid sämitävirijdis Siidan

Tave-Pohjanmaa museo Oulust macâttij loopâid sämitävirijdis Sämimuseo Siidan majebaargâ čohčâmáánu 10. peeivi.

Tave-Pohjanmaa museo macâttij uási sämitävirijnis Siidan jo taan ive uđđâivemáánust. Talle macâttuvvojii säminurâlduv tekstiileh. Tääl vuárust lijjii uccâtävireh sehe kuátimuorah já kerriseh. Ohtsis Anarân láá vuálgám suullân 400 tiŋgâd, iätá intendent Eija Konttijärvi Tave-Pohjanmaa museost. Tave-Pohjanmaa museo já Sämimuseo Siida ovdâsteijeeh soppii tävirij maacâtmist moonnâm čoovčâ.

Stuorrâ uási Tave-Pohjanmaa museo sämitävirijn skáppojii 1900–1960-lovoin. Puárásumoseh tävireh, tego vuástávuormâ Iänáduvâst já novdâtäävgi uásih, láá 1700-lovvoost. Tave-Pohjanmaa algâalgâlii säminurâlduv nuurâi oululâš aalmugtiettee já museohoidájeijee Samuli Paulaharju (1875–1944). Nurâldâh tuušâi masa ollásávt kuohtii museorakânâs pyelimijn iivij 1929 já 1940. Kuábbáá-uv pyellim maŋa tävireh norrojii uđđâsist Säämist.

Sämitävirij macâttempeeivi Oulu taaiđâmuseost uárnejui tábáhtume, mast lijjii uáinimnáál suullân 30 tiŋgâd, moh macâttuvvojeh Siidan. Tai juávhust lijjii eereeb iärrás čuárvi- já muorâpastemeh, kijssá, nääpih já nukeh. Uáinimist lâi meid Tave-Pohjanmaa museo kovearkkâduv sämikovemateriaal.

Käldeeh:

– Poh­jois-Poh­jan­maan museo pa­laut­ti lop­pu­osan saa­me­lais­esi­neis­tös­tään Saa­me­lais­mu­seo Sii­dal­le (www.kaleva.fi)

– Poh­jois-Poh­jan­maan museo luo­vut­ti saa­me­lais­teks­tii­le­jä Sii­dal­le (www.kaleva.fi)

– Pohjois-Pohjanmaan museon saamelaisesineistön toinen osa siirtyy Saamelaismuseo Siidaan (pohjoispohjanmaanmuseo.fi)

Kove: Oulun museo- ja tiedekeskus

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Säämi tyejimarkkâneh Anarist

Lii skammâmáánu čiččâd peivi, ko lehâstâm Saijoos uuvsâ Anarist. Lam jiešalnees monâmin kirjeráájun, mut huámášâm, et lam-uv puáttám kaskoo tyejimarkkânij. Muu kirjerájuäšši masa vájálduvá,...

Nubástus Anarâš­kielâ seervi 40‑ive juuhlán: Párnái juhle lii macât­tum, já ton saa­jeest lii uđđâ ohjelm

Anarâškielâ seervi váldujuhle tuálloo skammâmáánu 24. peeivi tijme 16.30–20. Vistig vuáváámist lâi, ete servi orniiččij párnái juhle ovdil puohâi váldujuhle. Äigitavlu­suujâi tiet párnái juhle lii...

Uđđâ Ydin-tábáh­tus­saje puáhtá Oulu ollâ­opât­tuv alde­láá kuáv­dáá

Oulu ollâopâttâh lii lekkâm Oulu kuávdážân uđđâ oppâm- já kuáhtámsaje, mon nommâ lii Ydin ’Vááimus’. Ton ulmen lii pyehtiđ ollâopâttuv, tiettuu, uáppeid já totkeid...

Sämitigge puávdee sämi­seervij jesâ­nijd kuldâ­liđ já savâs­tâllâđ sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdât­tâm­komis­sio pargo ovdán­mist

Sämitigge uárnee kyehti Teams-tilálâšvuođâ, main tot addel kejâstuv sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio proosees ovdánmist já puáttee muddoin. Ton lasseen tilálâšvuođâin lii ulmen kuullâđ seervij...

Sämitigge ráhtá­dâđâi virgá­láid ráđá­dâl­máid säm­milij tuotâvuotâ- já sovâdât­tâm­komis­sio toimâ­iävtut­tâsâin

Sämitige čuákkim kieđâvušâi sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio toimâiävtuttâssáid lohtâseijee olesvuođâ vuossaargâ skammâmáánu nube peeivi. Čuákkim tuhhiittij Sämitige uáivilijd tagarijn aašijn, moh kiđđuv annojii vuosâsajasâžžân. Taah...