Tave-Pohjanmaa museo lii macâttâm loopâid sämitävirijdis Siidan

Tave-Pohjanmaa museo Oulust macâttij loopâid sämitävirijdis Sämimuseo Siidan majebaargâ čohčâmáánu 10. peeivi.

Tave-Pohjanmaa museo macâttij uási sämitävirijnis Siidan jo taan ive uđđâivemáánust. Talle macâttuvvojii säminurâlduv tekstiileh. Tääl vuárust lijjii uccâtävireh sehe kuátimuorah já kerriseh. Ohtsis Anarân láá vuálgám suullân 400 tiŋgâd, iätá intendent Eija Konttijärvi Tave-Pohjanmaa museost. Tave-Pohjanmaa museo já Sämimuseo Siida ovdâsteijeeh soppii tävirij maacâtmist moonnâm čoovčâ.

Stuorrâ uási Tave-Pohjanmaa museo sämitävirijn skáppojii 1900–1960-lovoin. Puárásumoseh tävireh, tego vuástávuormâ Iänáduvâst já novdâtäävgi uásih, láá 1700-lovvoost. Tave-Pohjanmaa algâalgâlii säminurâlduv nuurâi oululâš aalmugtiettee já museohoidájeijee Samuli Paulaharju (1875–1944). Nurâldâh tuušâi masa ollásávt kuohtii museorakânâs pyelimijn iivij 1929 já 1940. Kuábbáá-uv pyellim maŋa tävireh norrojii uđđâsist Säämist.

Sämitävirij macâttempeeivi Oulu taaiđâmuseost uárnejui tábáhtume, mast lijjii uáinimnáál suullân 30 tiŋgâd, moh macâttuvvojeh Siidan. Tai juávhust lijjii eereeb iärrás čuárvi- já muorâpastemeh, kijssá, nääpih já nukeh. Uáinimist lâi meid Tave-Pohjanmaa museo kovearkkâduv sämikovemateriaal.

Käldeeh:

– Poh­jois-Poh­jan­maan museo pa­laut­ti lop­pu­osan saa­me­lais­esi­neis­tös­tään Saa­me­lais­mu­seo Sii­dal­le (www.kaleva.fi)

– Poh­jois-Poh­jan­maan museo luo­vut­ti saa­me­lais­teks­tii­le­jä Sii­dal­le (www.kaleva.fi)

– Pohjois-Pohjanmaan museon saamelaisesineistön toinen osa siirtyy Saamelaismuseo Siidaan (pohjoispohjanmaanmuseo.fi)

Kove: Oulun museo- ja tiedekeskus

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Kárbáin Lemmest

Čällee: Heidi Mattus Kesiluámuh já luámuvuáváámeh: Kuus, moin já mon kooskâst? Nabai mon kuhháá? Talle ko vala porgim tuuriistpargoin, must lâi kiđđuv cuáŋui- já vyesimáánu ääigi...

Maailm olmooš­loho lii juksâm 8,3 miljard rääji – Savâstâllâm lijge­aalmu­gistmist máccá

Maailm olmoošloho lii pajanâm 8,3 miljard ulmui. Ovtâstum aalmugij adai OA olmoošlohon vuáđuduvvee rekinistmeh ennusteh, et maailm ässeeloho lii kesimáánust 2026 váhá paijeel 8,29...

Vala ohtâ merâ­mätki Hailuoton

Merâmääđhih autotampâiguin Oulunsalo Riutunkari já Hailuoto kieldâ kooskâst láá pááccám historján. Talle ko uuđâs autotaampâi jotoluv nuhâmist poođij, te šoodâi huáppu kolliđ suollust vala ohtii...

Tiervâpuáttim Liäibum­blogin!

Lieggâsávt tiervâpuáttim uđđâ blogin! Maailm lii tievâ puohmuđusijn reseptijn eenâblovokielân, mut ucceeblovokielân toh iä oro kavnuumin. Taat Liäibumblogi nubástit ääši. Blogi ulmen lii uápistiđ lohhee...

Ulloläigi maarsu­soksâmijn – luhostuvá-uv?

Taan kiiđâ mun halijdim keččâliđ maidnii uđđâsijd: mun aigum uápásmuđ snäldein panemân. Vâi tast ličij váhá lase hástu já hitruuvuotâ, te almottâttim taggaar kietâtyejikuursân,...