Jieškote-uvlágáneh pajalist onnum fiätturustigeh láá ain almoluboh. Maaŋgah tain mittedeh kevttee tiervâsvuotâtiäđuid tego sporkkâs, liegâsvuođâ nubástusâid já nahhaar kvaliteet.
Rustigij já toi jiešvuođâi lasanem uáinoo ovdâmerkkân tast, ete tuáhtár kulen eelih eenâb ulmuuh, kiäi fiättutijme lii almottâm vááimu riitmâ spiekâstuvâst. Oulu ollâopâttuv kardiologia professor Oys njunoštuáhtár Juhani Junttila mield tágáreh larmâdâsah iä táválávt muštâl puácuvuođâst, peic koččâmušâst lii normaal mulsâšuddâm. Jis koččâmušâst ličij váimuvahe, te ulmust liččii eres-uv tavdâmeerhah.
Fiätturustigeh pyehtih kuittâg kevttuđ taavdâ miäruštâllâm toorjân, já toi naavcah lasaneh ain. Uđđâ tutkâmušah čäittih, magarij ašijguin fiätturustigeh pyehtih išediđ tääl já puátteevuođâst. Tuše hiätu tain ij lah, tastko persovnliih tiervâsvuotâtiäđuh sättih meid kevttuđ puástud.
Käldee: Älykellojen yleistyminen näkyy vastaanotolla (www.laakarilehti.fi)
Fiättutijme puáhtá aiccâđ atâštâs já ADHD
Cell-tieđâloostâst almostittum tutkâmuš mield fiättutijmeh pyehtih kevttuđ atâštâs já ADHD aiccâmân. Tutkâmušâst lijjii fáárust 5 000 iskospersovnid, kiäh lijjii 9–14-ihásiih. Sist mitteduvvojii fiättutijmijn spoorkâs, energiakulâttem, fyysilâš aktiivlâšvuotâ, lävkkimeeri já nahhaar kvaliteet. Mittedempuátusij árvuštâlmist kevttui tahojiermi.
Puátusij mield spoorkâs lii puoh tehálumos mittár ADHD ennustmist. Nahhaar kvaliteet vist puáhtá muštâliđ atâštâsâst.
Tutkâmjuávkku viärdádâlâi meiddei geeneetlij mutaatioi vaikuttâsâid mittedmáid. Sij kavnii 37 geenid, moh lahtojeh ADHD:n.
Käldee: Älykello tunnistaa ahdistuksen ja voi paljastaa myös adhd:n (hs.fi)
Fiättutijme puáhtá išediđ pandemia raijiimist puátteevuođâst
Aalto-ollâopâttuv já ovtâstumstaatâlij Stanford já Texas A&M -ollâopâttuvâi totkeeh ovtâstittii sierâ suorgij tutkâmušâid já myensteristii njuámumij lavdâm.
Myenster rähtimist kiävttojii eereeb iärrás tiäđuh virusij ovdánmist orgaanvuáháduvâst, lovoh toi ulmui meerijn, kiäin iä lah tavdâmeerhah mutâ kiäh njuámutteh taavdâ, sehe tiäđuh tast, maht ulmuuh mutteh lattiimis, ko sij puáccájeh.
Fiättutijmeh pyehtih tubdâđ influenssa 90 prooseent tärkkivuođáin já koronavirus 88 prooseent tärkkivuođáin. Ruustig puáhtá almottiđ puáccáámist jo maŋgâ peeivi ovdil ko tavdâmeerhah iteh já olmooš jieš huámmáš, ete sun lii pyeccee. Ulmuuh vist kepideh sosiaallijd kontaktijdis koskâmiärálávt 66–90 prosentid ton maŋa ko tavdâmeerhah iteh. Jis ulmuuh kepidiččii sosiaallijd kontaktijdis 66–75 prosentid tállán ko ruustig almoot puáccáámist, te taavdâ njuámmum puávtáččij kepiduđ 40–65 prosentid. Pehtilub sierrim puávtáččij joba orostittiđ taavdâ njuámmum.
– Nubenáál ko koronapandemia ääigi, mist láá tääl konkreetliih tiäđuh tast, maht pandemiah ovdáneh já mon pehtileh sierâlágáneh vyevih láá toi estimist. Ko taas lasettuvvoo tot, et pajalist onnum teknologia áiccá puáccám arâmeerhâid pyerebeht ko ovdil, te mij lep čuuvtij pyerebeht ráhtádâttâm čuávuváá pandemian, iätá Aalto-ollâopâttuv totkee Märt Vesinurm, kote lii tutkâmuš uáivičällee.
Vesinurm osko, ete puátteevuođâst fiättutijmeh išedeh čuosâttiđ ulmui raijim pandemiatiileest.
– Puátteevuođâst staatah sättih veikâ faallâđ fiättutiijmijd aalmugjesânijdis talle ko pandemia uhked, mii váđáččij tiäđust-uv tärhis eettisii suogârdem. Jyehi tááhust lii aggâ tuáivuđ, ete kohân toolááš tubdâm lii puustavlávt kieđâ uulâtmist, te vijđes raijiittâstooimah pääcih moonnâmááigán, sun iätá.
Tutkâmušartikkâl (eŋgâlâskielân) almostui njuhčâmáánu 4. peeivi PNAS Nexus -tieđâloostâst.
Käldee: Tutkimus: Älykelloilla voidaan estää seuraava pandemia – tai ainakin vähentää laajoja sulkutoimia (aalto.fi)
Fiättusuormâs tobdá pargosilloom ovdil ulmuu
Kouvolalii Nuanic Oy uđđâ suormâs mitted kevttee liške šleđgâsirdum. Návt finnejuvvojeh tiäđuh ulmuu psyykkisii sreevâst. Mittedemtekniik lii tolebáá vááttám laboratoriorustigijd, mutâ tääl tot čááhá suormâs siisâ.
– Liške šleđgâsirdum muštâl sympaatlii niärváduv aktiivlâšvuođâst já reagist eromâš heerkiht tobdoi vuáđuld šoddâm sreevân. Mađe aktiivlub sympaatlâš niärvádâh lii, te tađe eenâb liške puovtâd pivâstuv, čielgee Henna Salonius, kote lii Nuanic nubbe váldu-uásálâš já toimâlâš jođetteijee.
Nuanic nubbe váldu-uásálâš já toimâttâsjođetteijee Sanna Koskela vist muštâl, ete suormâs já toos lohtum heiviittâs pyehtih tubdâđ silloom arâdis meerhâid ovdil ko kevttee huámmáš maiden.
– Olmooš tobdá älkkeht fyysilii sreevâ, mutâ psyykkisâš sreevâ lii ereslágán. Ko tom tobdá, te lii jo liijkás maŋŋeed, Koskela iätá.
Puhelinheiviittâs ij jieš addel avžuuttâsâid, peic ulmen lii savâstâllâđ mittedempuátusijn oovtâst pargotiervâsvuotâhuolâttâssáin já selvâttiđ ovdâmerkkân tom, maht pargo kolgâččij uárnejuđ, vâi tot tuárjuččij tuoibâm. Merikoskâsiih mittedmeh išedeh ton čuávumist, maht tile ovdán já maht ubâ pargosiärvus vaja.
Suormâsij puovtâdâs vuolgij joton moonnâm ive loopâst Kouvolast. Nuanic lii nubbe syemmilâš fiättusuormâs. Oululâš Oura puovtâdškuođij tiervâsvuotâtiäđuid mittedeijee suormâs ive 2015.
Käldee: Kouvolassa syntyi uudenlainen älysormus – sormus tunnistaa työuupumuksen jo ennen ihmistä itseään (yle.fi)
Vaarah
Torvolâšvuotâ álgá rustigist alnestis
Veikâ fiätturustigeh fäälih ávhálijd palvâlusâid já jiešvuođâid, te toi kevttimist láá meiddei riiskah. Tego paajaabeln uáinoo, te rustigij mittedem tiervâsvuotâtiäđuh muštâleh ulmust ennuv, joba tagarijd aašijd, maid olmooš ij jieš tieđe. Ko teknologia já eromâšávt tahojiermi ovdáneh, te tiervâsvuotâtiäđuh-uv muštâleh ain eenâb já eenâb. Puástu kieđâin tágáreh tiäđuh sättih leđe háituliih já varâliih.
Vaarâi velttim álgá jo rievtis ruustig valjiimist. Syemmilii tiätutorvoirâttâs F-Secure tiätutorvoäššitobdee Joel Latto muštâl Anarâš aavisân, ete pajalist onnum fiätturuustig kannat uástiđ tuše lyetittettee irâttâsâst. Jis ruustig lii ostum ovdâmerkkân kiinalii viermikäävpi Temu peht, te ton tiätutorvoost ij lah visesvuotâ, já tergâdis tiäđuh sättih leđe vaarâst.
– Táválumosávt tággáár data kárttá rikolij kieđáid já talle vyebdimnáál viermifoorumáid sierâlágánij tiätumoorrâmij já -avveedmij peht. Täin tábáhtusâin kulâtteijee ij pyevti jieš vaiguttiđ tiäđui monâttâsân, ađai puoh pyeremus vyehi velttiđ taam lii jo uástim ääigi árvuštâllâđ, mon pyere oornigist irâttâs tiätutorvo já -syeji láá, Latto čielgee.
Euroop peln kevtteid suoijâl ovdâmerkkân GDPR (eŋg. General Data Protection Regulation ađai almolâš tiätusyejiasâttâs), mii aasât irâttâssáid vijđes kenigâsvuođâid. Ohtân uđđâ lasesyeijin láá radiorustigij uđđâ tiätutorvovátámušah, moh kyeskih meid pajalist onnum rustigáid. Toh puátih vuáimán vuosmuu peeivi porgemáánust.
Tiäđuh sättih avediđ maaŋgânáál, jis irâttâs ij lah huolâlâš.
– Onnáá peeivi ain eenâb já eenâb taan syergi irâttâsâin láá lasettâm tahojiermijiešvuođâid jieijâs heiviittâssáid, nuuvt ete tiervâsvuotâdata adeluvvoo tahojiärmán. Jis irâttâs ij lah ráhtám taam teknisávt olmânáál, te lii máhđulâš, ete taat data avveed ovdâskulij, Latto iätá.
Rustigij čuággim tiäđuh láá mávsuliih
Jis pajalist onnum fiätturuustig kevtteetiäđuh láá suáládum tiätumoorrâmist, te magareh riiskah täst láá kevttei? Latto mield riiskah pyehtih juohhuđ ruávásávt kuulmâ uásán:
– rikoliih iä peerust ruustig tilist, peic irâtteh čáládâttâđ siisâ eres palvâlussáid siämmáin šleđgâpostâčujottâssáin já siämmáin syelisaanijn
– rikoliih kevttih tiäđuid, máhđulávt oovtâst tahojiermijn, toos, ete sij pyehtih pyerebeht čuosâttiđ automaatlijd fillimkeččâlmijd
– rikoliih čavgejeh kevttee.
Kiitiätá stuárráámus syemmiláid kyeskee tiervâsvuotâtiäđui tiätumoorrâm lii Vastaamo tiätumoorrâm, mast suáláduvvojii 33 000 äššigâs tiäđuid. Tiäđuh kiävttojii äššigâsâi já Vastaamo čovgiimân.
Ko koččâmušâst lii tággáár irâttâs ko Vastaamo, mii fáálá psykoterapiapalvâlusâid, te ulmuuh táválávt iberdeh jieijâs tiäđui áárvu. Tiervâsvuođâtiäđuid mittedeijee rustigij uásild äšši sáttá leđe nubenáál: Cureus-tieđâloostâst taan ive njuhčâmáánust almostittum tutkâmuš čáittá, ete iänááš tágárij rustigij kevtteeh iä tieđe, ete rustigij čuággim tiäđuh láá mávsuliih meid iärrásáid ko tuše kevttei olssis. Sij iä meiddei tieđe, maht sii tiäđuh kiävttojeh.
Pyerrin ovdâmerkkân täst lii äšši, mast tieđettii ive 2018 syeinimáánust totkee journalism toimâttâsah Long Play, De Correspondent já Bellingcat. Sii čielgiittâs mield syemmilii Polar-irâttâs sávrudâttâmheiviittâs peht puohtii čuovvuđ čyeđeh suáldátteh já tiäđustâllâmpargeeh, kiäh kevttii heiviittâs. Jis kevttee lâi stellim jieijâs sávrudâttâmčođâldâsâid almolâžžân, te tai tiäđuiguin saatij leđe máhđulâš selvâttiđ suu noomâ, pargosaje já päikkičujottâs. Taat lii stuorrâ riskâ tagaráid ulmuid já sii perruid, kiäh pargeh syeligâs pargo. Meiddei táváliih ulmuuh sättih leđe vaarâst, jis kiinii tiätá, kost sij ääsih já magarij kiäinui mield já kuás sij táválávt joteh.
Polar meddâlistij máhđulâsvuođâ tarkkuđ eres kevttei čođâldâsâid palvâlusâst ton maŋa, ko toimâttâsah valdii ohtâvuođâ irâttâsân. Čielgiittâs lâi čuávumuš siämmáálágán áášán siämmáá ive uđđâivemáánust.
Irâttâsah sättih vyebdiđ tiäđuid
Nabai jieijah irâttâsah: maht toh kevttih kevttei tiäđuid?
– Tot, mon ennuv tuu priivaatvuotâ kunnijâttoo ađai maht tuu data kiävttoo, kalga muštâluđ pyevtittâs kevttimiävtuin já tiätusyejičielgiittâsâst. Irâttâsah pyehtih vyebdiđ täid tiäđuid ovdâskulij, já tondiet lii pyeri uápásmiđ palvâlusâi iävttoid, tiätutorvoäššitobdee Latto muštâl.
– Mihheen ij lah nuuvtá, Latto muštoot. Ađai jis pyevtittâs teikâ palvâlus lii eromâš hälbi teikâ nuuvtá, te irâttâs ušom tiänáá eresnáál – tego vyebdimáin kevttei tiäđuid ovdâskulij.
Ovdâmerkkân Google já Meta (oovdiš Facebook) láá loppâloopâst máinusirâttâsah. Iänááš palvâlusah tain láá nuuvtá, mutâ toh čuággih hirmâd ennuv tiäđuid ulmuin, vâi toh puávtáččii čuosâttiđ máinusijd pyerebeht. Čuávvum ij tábáhtuu tuše irâttâsâi jieijâs palvâlusâin. Kesimáánu 6. peeivi Yle tieđettij, ete Tiätusyejiváldálii toimâttâh lii meridâm Ollâopâttuv Apteekân paijeel miljovn euro sááhu tiätutorvočuolmâi keežild. Irâttâs lâi kiävttám ive 2018 vyesimáánust ive 2022 čohčâmáánu räi viermiapteekstis čuávvumtekniikijd nuuvt, ete ovdâmerkkân Google já Meta finnejii tiäđuid tast, magarijd talkkâsijd ulmuuh aiguu uástiđ. Oovtâst eres tiäđuiguin tuoh irâttâsah láá sáttám tubdâđ, kotemuu ulmust lii koččâmuš.
Taan ive njuhčâmáánust Meta oovdiš pargee Sarah Wynn-Williams almostitij kirje Careless people (peerustmettum ulmuuh), mast sun árvuštâl Facebook čuosâttemvuovijd. Wynn-Williams mield jo ive 2017 Facebook ávhástâlâi tiäđuiguin tast, et ulmuuh tubdii, et sij láá ovdâmerkkân hiäđuttemeh, atâštum já epivissáseh. Sun muštâl, ete Facebook eereeb iärrás čaaitij nubálovihásáid nieidáid muččâdvuotâmáinusijd talle ko sij lijjii meddâlistám jieškuvijdis.
– Muu mielâst tággáár nuorâ nubálovihásij hiäđuttemesvuođâ tobdo vakšum já ruđâlâš ávhâstâllâm oro konkreetlâžžân lävkkin taggaar dystooplii puátteevuođâ kulij, mast Facebook vuástálisteeh lijjii jo kuhháá váruttâm, Wynn-Williams čáálá kirjestis.
Puátteevuođâst pajalist onnum fiätturustigeh pasteh viehâ vissásávt tubdâđ ovdâmerkkân äpittesvuođâ já tobdoid. Jis irâttâsah vyebdih täid tiäđuid ovdâskulij teikâ kevttih taid jiejah, te jieškote-uvlágáneh irâttâsah já joba staatah puávtáččii peessâđ ain jieŋâluubon ulmuu elimân.
F-Secure tiätutorvoäššitobdee Joel Latto ij västid njuolgist toos, magareh riiskah taas lahtojeh. Ovdâmeerhâid ij lah kuittâg vaigâd keksiđ. Enâmijn, main aaboort lii kieldum teikâ räijejum, staatâ puávtáččij vakšuđ nisonijd ain tärkkilubbooht. Irâttâsah vist puávtáččii laiđiđ ulmui jurdâččemvyevi já uástimlattim ain pyerebeht.
Artikkâlkove: Valtteri Valkeapolku