Sämikulttuurân láá mieđettum maŋgâ palhâšume majemui aaigij.
Yle Säämi párnái tv-ohjelm Unna Juná pyevtittem Šuoŋâpiäju-muusikráiđu lâi iävtukkâssân Suomâ párnáimuusik seervi Jellonagaalast joba kyevti kategoriast: Ive uđđâ artistin teikkâ juávkkun, já Šuoŋâpiäjust kullum laavlâ ”Kukken kulloo” vuod lâi iävtukkâssân Ive párnáilaavlân. Veikkâ kuábáškin palhâšume ij taan keerdi puáttám, te Šuoŋâpiäju ij kuittâg palhâšumettáá vuálgám pááikán. Šuoŋâpiäjun mieđettui nk. Erikoisjellona- ađai Eromâšjellona-palhâšume. Taat palhâšume ij mieđettuu jyehi ive, já taat lâi-uv eskin nube keerdi Jellonagaala historjást, ko tot lii juohhum. Šuoŋâpiäju uážui Eromâšjellona-palhâšume tondiet ko tot puáhtá oovdân sämikulttuur riggoduv já tuárju kulttuuräärbi siäilum. Palhâšume valdijn vuástá Anne Seipiharju já Jessika Lampi Šuoŋâpiäju pargojuávhust. Sunnui palhâšume uážžum poođij stuorrâ olâttâssân. ”Taat palhâšume lii sämikieláid, kulttuurân já párnáid stuorrâ tubdâstâs. Sämmilâš párnáimuusik taarbâš torjuu já uáinim, vâi tot puáhtá eelliđ. Šuoŋâpiäju ulmen lii turviđ já tuárjuđ sämipárnái vuoigâdvuođâ jieijâskielâlii muusikân já jotteeđ oovtâst párnáiguin kulttuuridentiteet nanosmittem iššeen maaŋgâid suhâpuolvâid ovdâskulij”, Seipiharju já Lampi eeđáin jieijâs sahâvuárust. Jellonagaala tollui párnáimuusikpeeivi ohtâvuođâst skammâmáánu 20. peeivi.
Taaidâr Outi Pieski vist lii uážžum kulttuur Suomâ-palhâšume Suomâ máttááttâs- já kulttuurministeriöst. Agâstâlmijn iättoo, ete sun ovtâstit pargostis tááláštaiđuu vuovijd já sämikulttuuräärbi. Tain šadda uđđâ, ellee ubâlâšvuotâ. Pieski ana tom stuorrâ kunnen, ko sun uážui huámmášume jieijâs taiđâláid pargoid. ”Mun kieđâvušâm jieččân taiđust aašijd, moh kyeskih algâaalmugij vuoigâdvuođáid já luándusuojâlmân. Lii merhâšittee, et tággáár aalmuglii tääsi palhâšuumijn lii halijdum adeliđ huámmášume tieggáár fáddáid.” Kulttuur Suomâ-palhâšume stuárudâh lii 14 250 eurod.
Jurgâleijee Kaija Anttosii mieđettui Laapi taaiđâpalhâšume skammâmáánu 22. peeivi Ruávinjaargâst. Anttonen lii jo kuhháá, paijeel 40 ive ääigi, jurgâlâm kirjálâšvuođâ suomâkielân já eŋgâlâskielân. Sun jurgâl jieškote-uvlágánijd teevstâid pajekielâst, ruotâkielâst, tárukielâst já eŋgâlâskielâst suomâkielân sehe sämikielâst, taažâkielâst já suomâkielâst eŋgâlâskielân. Anttosii jurgâlusah láá taiđâlávt ollâ tääsist, já sun kiävttá jurgâlusâinis njyebžilis já riges kielâ, čálloo palhâšume agâstâlmijn. Anttosii Kieletär-nommâsâš kuástidemlágádâs lii lasettâm suomâkielâlij lohhei kiddiistume sämikirjálâšvuođâ sehe ollâ tääsi párnái- já nuorâikirjálâšvuođâ háárán. Laapi taaiđâpalhâšume juovij Laapi taaiđâtoimâkodde. Palhâšume stuárudâh lii 10 000 eurod.
Kirječällee Kathrine Nedrejord vist lii uážžum Brageprisen-palhâšume kirjestis ”Sameproblemet”. Kirje kieđâvuš eres lasseen sämmiláid čyeccee vaje, assimilaatiopolitiik já sämmilij vuálánittem. Nedrejord vuoitij palhâšume Čaabâkirjálâšvuotâ rävisulmuid -kategoriast. ”Mun tuáivuččim, et ulmuuh iberdiččii pyerebeht, maggaar lii pajasšoddâđ sämmilâžžân Taažâst, tastko äšši ij ennustkin máttááttuu škoovlâst”, sun eeđâi NRK Ođđasat-vuolgâttâsâst. Brageprisen-palhâšume juohhui Oslost skammâmáánu 21. peeivi. Brageprisen lii Taažâ kirjálâšvuođâpalhâšume, mon juáhá Den norske bookprisen -siäđus.
Meid dokumentfilmâ ”Kuovsâkkâsâi ráppájeijee” (su. Revontulten räppäri) palhâšui. Filmâ vuoitij eromâšpalhâšume etnograafisij fiilmâi festivaalist Bulgariast. Petteri Saario stivrim dokumentfiilmâst čuávvoo, maht sämiráppájeijee Mihkku Laiti ađai Yungmiqu siärvá Talent Suomi -kiišton já šadda tobdosin ubâ Suomâst.
Käldeeh:
– Sámi musihkka, dáidda ja filbma leat ožžon bálkkašumiid dáid beivviid áigge (yle.fi)
– Šuokŋabiedju bálkkašuvvui Jellonagálas (yle.fi)
– Jorgaleaddji Kaija Anttonen oažžu Lappi dáiddabálkkašumi (yle.fi)
– Lapin taidepalkinto 2024 kääntäjä Kaija Anttoselle (www.epressi.com)
– Kathrine Nedrejord vinner Brageprisen 2024 (www.nrk.no)
Kove: Eeva Mäkinen / Sämitigge