Vyevdicissás lâi Suomâ niäljádin valjaamus pessimlodde vala muáddi love ihheed tassaaš, mut 1970-lovo rääjist ton pessimmeeri lii kiäppánâm kuálmádâsân. Vyevdicissááš lii-uv taan ääigi Suomâst eromâš uhkevuálásâš šlaajâ, tondiet ko ton nääli lii uccom uáli jo jotelávt. Uđđâ tutkâmuš mield suijân toos lii tälviáigásâš jámulâšvuotâ, mii paijaan tondiet ko puáris meecih čuáppojeh ain eenâb. Tälviääigi vyevdicissááh killájeh eromâšávt raavvâd já syeje vänivuođâst.
Helsig ollâopâttuvâst tohhum tutkâmušâst tutkui, magareh ääših vaigutteh vyevdicissáá páihálij naalij stuáruduv nubástussáid Suomâst 2000-lovvoost. Vyevdicissái näälih seiluu pyeremustáá siämmáá stuárusâžžân koskâtäälvist kiđđâtäälvi räi tagarijn kuávluin, kost lâi eenâb puáris mecci.
”Mii puátuseh tuárjuh jurduu tast, ete puáris meecij kiäppánem čuoppâmij tiet lii vyevdicissái alanâm jámulâšvuođâ já nääli vuálánem suijân”, čielgee pajeintendent Aleksi Lehikoinen Helsig ollâopâttuv Luándutiettuu kuávdášmuseost, Luomusist já Suomâ Luándupanelist.
Vyevdicissááš čiähá raavvâd täälvi várás. Ko tälviv mecci čuáppoo, te čiähásajeh tuššeh. Siämmást lodeh monâtteh syejimuorâidis. Oulu ollâopâttuv kuhesáigásii čuávvum vuáđuld vyevdicissái tälvijámulâšvuotâ lii pajanâm uáli jo ennuv. Tot čielgee ennuv šlaajâ kiäppánem.
”1980- já 1990-lovoin suullân 65 prosentid puáris vyevdicissáin cevzii täälvi, mut 2010-lovvoost tai cevzim lâi tuše suullân 55 prosentid”, muštâl Oulu ollâopâttuv máttáátteijee Veli-Matti Pakanen.
Kištottâlleeh já salâsteijeeh iä vaiguttâm vyevdicissáá nääli kiäppánmân
Vyevdicissái nääli kiäppánem suijân lii maŋgii jurdâččum máhđulij kištottâllei, tego pyeidicissái já čuovjiscissái, naalij stuárrum. Meid paaccâhčäšni pessimsalâsteijen lâi smiettum ohtân suijân. Uđđâ tutkâmuš ij tuárju taam jurduu. ”Mii tutkâmušâst iä kavnum magarehkin meerhah tast, ete täin šlaajâin ličij negatiivlâš vaikuttâs vyevdicissái miärán. Stuárráámus suijâ vyevdicissái naalij kiäppánmân lii-uv puátusij vuáđuld meeci kvaliteetist”, Lehikoinen iätá.
Paijeel 80 ihheed puáris meeci uási lii kiäppánâm Suomâst 32 prosentist (iivij 1996–2003) 27 prosentân (iivij 2014–2018). Väldikodálij pessimáigásij čuávumij mield vyevdicissááh seiluu pyeremustáá kuávluin, main lâi tarkkumpaje aalgâst stuorrâ meccipeittim (su. metsäpeittävyys).
Eellimpirrâs hiäjunem lii vaiguttâm meid vyevdicissáá pessiimân. Ovdebáá Oulust tohhum tutkâmušâst eromâšávt jolgâdij čuoppâmeh lijjii merhâšittee suijân vyevdicissáá nääli uccomist. Ton mield šlaajâ taarbâš puáris, luánduviđá meeci, kost kávnojeh timmâ poheh, moid lodde puáhtá rähtiđ piervâl. Jis meecist poheh iä kavnuu, te šlaajâ ij pyevti pessiđ tobbeen.
Nubástusah meccituálust tarbâšuvvojeh
Uđđâ tutkâmuš mield puátteevuotâgin ij oro čuovâdin. Vyevdicissáá nääli hiäjuluvá tuođânálásávt vala čuuvtij eenâb, jis nubástusah taan ääigi tooimân iä šoodâ.
”Eidu tääl jiem uáini maiden, mii mutáččij čielgâsávt nääli tile. Meecij kieđâvušmist ferttee tábáhtuđ čielgâ nubástus tohokulij, ete mecci ličij ohtâlub já eenâb luándutiileest”, iätá Veli-Matti Pakanen Oulu ollâopâttuvâst.
Totkeeh iävtutteh, ete čuoppâmmeerij kepidem já juátkoo šoddâdem meccituálu puávtáččii išediđ pisániđ vyevdicissáá nääli uccom. Taah tooimah šoddâdiččii meid čiđđânjiäluid já tuástuččii šoŋŋâdâhnubástus.
Uđđâ tutkâmuš lii almostum almugijkoskâsii Forest Ecology and Management -rááiđust.
Käldeeh:
– Vanhojen metsien hakkuut ovat romahduttaneet hömötiaisten määrän, eikä käännettä parempaan näy (yle.fi)
– Uhanalaisen hömötiaisen vähenemisen taustalla on hakkuista johtuva kohonnut talvikuolleisuus (www.helsinki.fi)
– Kymmenien vuosien tutkimus vahvistaa: hömötiaisten vähenemisen suurin syy metsähakkuut – pökkelöt elinehto erittäin uhanalaiselle lajille (www.oulu.fi)
Kove: Atte Oksanen