Šadoi, kuobbârij já tiäpui tieđâliih noomah tärhistuvvojeh: rasistlii noomâ sajan adeluvvoo uđđâ nommâ

Šaddotietteeh pirrâ maailm láá meridâm mutteđ maŋgâi šadoi tieđâlijd noomâid tagarijn tábáhtusâin ko noomâ uássin lii rasistlâš termâ. Tággáár miärádâs lii vuosmuš, mii tieđâlijn noomâin lii tohhum. Noomâi muttemist lii jienâstum almugijkoskâsii šaddotieđâlii konferensist Madridist syeinimáánu loopâst. Iävtuttâs noomâi muttemân tovváin maadâafriklii Nelson Mandela University -ollâopâttuv taksonomistkyevtis Gideon Smith já Estrela Figueiredo. Nubástus tuhhiittui jienâigijn 351–205.

Miärádâs kuáská iälánij tieđâlii noomâst leijee caffra-sáánán já ton variantáid. Taat sääni lii kevttum historjá ääigi eereeb iärrás tevkisliiškág ulmuin. Taan ääigi säne kevttim Maadâ-Afrikist sáttá tuálvuđ ton kevttee kiddâgâsân. Miärádâs miäldásávt paijeel 200 šado, kuobbâr já tiäpu nommâ muttoo ive 2026. Talle noomâst leijee caffra-uási sajan puátá afr-algâsâš variaatio, mii čuujoot Afrikân. Ovdâmerkkân kooraalmuoráid kullee muorâ Erythrina caffra nommâ muttoo Erythrina affran.

Puátteevuođâst njuolgâdusâin kiddejuvvoo eenâb huámášume šadoi noomâtmân. Caffra lasseen eettisávt váddáseh láá meid noomah, moh čujotteh ovdâmerkkân uárjikaavpijn hiettâm ulmuid. Noomâi eettisâšvuođâ kieđâvuš puátteevuođâst sierâ komitea. Táválávt šlaajâ kavnâm tiettee uážžu kästiđ kávnusis, mut komitea puáhtá puátteevuođâst hilgođ nommâiävtuttâs, jis kiäččoo, et tot luávkkáá ulmuid.

Rasistlij šaddonomâttâsâi lasseen uáivipohčâsijd tovâtteh meid ellei nomâttem rasistij, fasistij já eres tuáruid tovâttem ulmui mield. Ovdâmerkkân ruškis, čalmettes koppakuorijâš Anophthalmus hitleri lii nomâttum Adolf Hitler mield. Muocâšlaajâ Hypopta mussolinii vist lii finnim noomâs Benito Mussolinist. Taat šlaajâ iälust Libyast, mii lâi ohtâ almaidittum enâmijn Mussolini ääigi. Taah šlaajah láá kavnum ton ääigi ko Hitler já Mussolini láin vääldist.

Motomeh tiettuu äššitobdeeh láá poollâm, et noomâi vijđes muttem toovât moive tieđâlii kirjálâšvuođâst. Noomâi muttem kyeditteijeeh vist argumentisteh, et tiettust-uv kalga pyehtiđ pajediđ äššin historjálijd čuolmâid eres ohtsâškudij ašijgijn. Sij láá iloliih tast, et vuosâlävkki noomâi muttemân lii tääl valdum.

Käldeeh:

– Kasvien nimet uudistuvat: Rasistiset termit poistetaan tieteellisistä nimistä (yle.fi)

– Botanists vote to remove racist reference from plants’ scientific names (www.theguardian.com)

– Hundreds of racist plant names will change after historic vote by botanists (www.nature.com)

Kove: Bishnu Sarangi (Pixabay)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Jackson 5 -muusikjuávhu Tito Jackson lii jáámmám

Ovdâstumstaatâlâš musikkár Tito Jackson lii jáámmám 70-ihásâžžân. Sun lâi kuálmád Jackson musikkárperruu oovce párnáást. Oovtâst neljijn viljáin Jackie, Jermaine, Marlon já Michael sun vuáđudij...

Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán

Maijuuh láá maccâm Lontoon. The Ealing Beaver -proojeekt áánsust Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán. Proojeekt ulmen lii lamaš macâttiđ maijuid vuod urbaanlii...

Ellei oho oppâmateriaaleh láá tääl tiilámnáál

Ellei okko viättoo roovvâdmáánu 4.–10. peeivi. Taan ive fáddán lii "aldaluándu elleeh". Ellei oho várás Suomâ elleisuojâlemservi SEY lii ráhtám oppâmmateriaalijd, moh láá vuávájum...

Tarbâšuvvoo-uv olmooš ain jurgâlempaargon? – Mašineh-uv liččii!

Mun luuhim NOS-loostâst huolâstuttee uđđâsijd: vuáládâheennâmliih jurgâleijeeh kärttih vyelediđ jurgâlemhoodijd, tastko tahojiermi (AI, Artificial Intelligence), lii väldidmin jurgâleijee pargokiedi. Mun jieš lam lamaš huksiimin...

Čevđikäärdih historján – aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán

Čevđikäärdih historján -aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán vuossaargâ čohčâmáánu 9. peeivi. Aalmuglâšáánnum, mon ulmen lii lopâttiđ čevđiellei kärdidem Suomâst, uážui meriääigi räi 102 561 nanodum vuáláčálusid....