Porgemáánu vuossâmuu peeivist ovdâskulij olmooškodde lii iällám viälgás: tien peeivi lâi taan ive maailm paijeelkulâttempeivi. Tot meerhâš tom, ete Eennâmpáálu ulmuuh láá kulâttâm loopân uđâsmuvvee luánduriggoduvâid taan ive tááhust čiččâm mánupaajeest. Nubij sanijguin maailm ulmuuh ohtsis kulâtteh suullân 1,7 keerdi nuuvt ennuv luándu killáá, ađai 1,7 keerdi nuuvt ennuv ko Eennâmpáálu ekosysteemeh pasteh uđâsmuđ.
Tijmá maailm paijeelkulâttempeivi lâi porgemáánu nube peeivi. Maailm paijeelkulâttempeivi lii lamaš syeinimáánu loopâst tâi porgemáánu aalgâst jo lovmat ihheed. Veikkâ peivimeeri lii pissoom suullân siämmájin, te Eennâmpáálun čyeccee teedâ šadda ubâ ääigi tondiet ko paijeelkuulâtmist šoddâm vahâgeh čoggâšuveh ääigi mield.
Kilelis ovdánem ornijdume Global Footprint Network rekinist jyehi ive maailm já jieškote-uvlágánij enâmij paijeelkulâttempeeivijd. Motomeh enâmeh kulâtteh uásis uđâsmuvvee luánduriggoduvâin loopân jo čuuvtij tooleeb. Ovdâmerkkân Suomâst paijeelkulâttempeivi viettui jo cuáŋuimáánust. Syemmiliih láá-uv ohtâ maailm enâmustáá kulâtteijee aalmugijn, já sij kulâtteh 3,5 keerdi nuuvt ennuv uđâsmuvvee luánduriggoduvâid ko ličij killeel. Paijeelkulâttem jođálmit meccilappum, eennâm eroosio, biologilii maaŋgâhámásâšvuođâ kiäppánem já čiđđâdioksid lasanem, mii pelestis lii suijân šooŋâ robdâalmonij lassaanmân já purrâmušpuovtâdâs kiäppánmân, muštâl Global Footprint Network.
Ive 1968 olmooškode uđâsmuvvee luánduriggoduvâi kulâttem lâi vala killeel. Talle puoh maailm ulmuuh kulâttii 0,9 keerdi nuuvt ennuv ko Eennâmpáálu ekosysteemeh pasteh uđâsmuđ. Jo ive 1988 kulâttem lâi eenâb ko ličij lamaš killeel: talle olmooškodde kulâttij luánduriggoduvâid 1,3 Eennâmpáálu oovdâst. Tääl, ive 2024, loho lii 1,7.
Global Footprint Network -ornijdume stiivrâ jeessân Lewis Akenji iätá: ”Paijeelkulâttem kal nohá. Koččâmuš kulloo, ete maht: vuávám mield vâi katastrof peht.” Suu mield vuávájum sirdâšem addel olmooškoodán pyereeb torvo ko maht tábáhtuuččij planetist, mii lii monâttâm täsitiädus paijeelkulâttem tiet.
Käldeeh:
– Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää – koko vuoden luonnonvarat on jo käytetty (yle.fi)
– Earth Overshoot Day 2024 falls on August 1st (overshoot.footprintnetwork.org)
Kove: Footprint123 (Wikimedia Commons)