Euroopist lii saje, kost čuoškah láá suullân luhhii eenâb ko Laapist

Kuásnii šadda taggaar tobdo, ete kosten iä pyevti leđe nuuvt ennuv čuoškah ko Anarist syeinimáánu aalgâst. Euroopist lii kuittâg saje, kost návt lii. Koskâ-Ruotâst lii Dal-nommâsâš juuhâ, mon riddoin čuoškah tovâtteh olmâ vädisvuođâid – meiddei kuávlu ekonomian. Suijân čuoškâi hirmos meerijd Daljuuvâ aldasijn lii tulvâm. ”Ko juuhâ tulvá, te čääci luávdá vijđes kuávlu já šaddeh nuuvt kočodum tulve-enâmeh, moid čuoškah lijkkojeh”, čielgij čuoškâtotkee Jukka Salmela Yle sahhiittâlmist.

Daljuuvâ riddoin čuoškâpaje ääigi kärjielleeh iä pyevti orroođ olgon, iäge ulmuuh pyevti porgâđ pargoidis teikkâ lihâdiđ olgon. Motomij áárvui mield Daljuuvâ riddoin láá suullân luhhii eenâb čuoškah ko Laapist. Salmela muštâl, ete virgeomâhááh irâtteh jyehi ive tuššâdiđ čuoškâid cirgootmáin kemikaalijd helikopteráin.

”Suomâ peln Lappi lii kuittâg čuoškâi mielâsaje eennâmtieđâlij suujâi tiet”, iätá Salmela. ”Ko muotâ suddá kiđđuv, te pääcih maaŋgah čäcilááduh, main čuoškah pyehtih lasaniđ. Čuoškah lasaneh meid jeegijn, moh láá jyehi saajeest Laapist. Poccuuh-uv hokâttâleh čuoškâid tavas.”

Luhhoost Tave-Enâmij čuoškah iä lah hirmâd varaliih. Suullân love prosentid ulmuin láá allergisiih čuoškáid, mut távjá tot meerhâš tuše tom, et reaktio čuoškâ čuoggiistâhân lii mottoom verd vuáimálub. Čuoškah pyehtih kuittâg levâttiđ taavdâid Suomâst-uv. Táválumos čuoškâi levâttem tavdâ lii Inkoo-virus. Tot sáttá tovâttiđ leenculágán taavdâ, mut táválávt tavdâmeerhah láá hiäjuh teikkâ symptoomeh iä lah ollágin. Inkoo-virus lii uáli jo táválâš, já aainâs-uv tave-Suomâst stuárráámus uási rävisulmuin láá painâšum virusân kuásnii. Čuoškah levâtteh eres-uv taavdâid. Tagareh láá ovdâmerkkân njuámmilrotto, mii toovvât kumestâs, já lođâspuákku, mii toovvât ittuumijd.

Käldeeh:

– Euroopassa on paikka, missä on enemmän hyttysiä kuin Lapissa – siellä ihmiset eivät voi edes ulkoilla (yle.fi)

– Hyttysen puremasta voi saada flunssan – lue nämä yllättävät tiedot itikoista (yle.fi)

– Lentävien hyönteisten pistot ja puremat (www.terveyskirjasto.fi)

Kove: James Gathany, USCDCP (Wikimedia Commons)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Etna lii oppeet rusomin – kirdemjotolâh Catania kirdemkiedist koskâlduttum

Nuorttâ-Sisilia tevdui koovjâin majebaargâ, tastko Euroop stuárráámus aktiivlâš tullâvääri Etna rusoi suullân käävci kilomeetterid ollâ kovjâpoolvâ Sisilia oolâ. Kovjâ laavdâi pirrâ Etna kuávlu, meiddei...

NASA vuolgâttij ráp-muusik Venusân, mätki piištij suullân 14 minuttid

Ovtâstum staatâi komovuotâhaldâttâh NASA vuolgâttij ovtâstumstaatâlii ráp-artist Missy Elliott pitá komovuotân. NASA tiäđáttâs mield radioanteneh Kaliforniast vuolgâttii Elliott pitá "The Rain (Supa Dupa Fly)"...

Ovtâstum staatâi tááláš president Joe Biden kiäsádât presidentkištoost

Ovtâstum staatâi 46. president Biden almottij miärádâsâstis aalmugân syeinimáánu 21. peeivi viestâpalvâlus X:st: "Tii presidentin toimâm lii lamaš muu eellim stuárráámus kunnee." Biden čaalij...

Piäluštâsvuoimij hárjuttâs tiävdá Aanaar meecijd suáldáttijguin syeinimáánu 22.–26. peeivi

Suomâ piäluštâsvyeimih uárnejeh jáágárpriikaat kiärgusvuotâohtâduv RYSKE-hárjuttâs Kaamâs já Njiävđám meecijn. Hárjuttâs álgá vuossaargâ, syeinimáánu 22. peeivi, já tot nohá vástuppeeivi, syeinimáánu 26. peeivi. Hárjuttâsân uásálisteh...

Eellim jorgálduvah Ukraina suáđi ovdâlinjáást – suomâruátálâš Ralf Sirén muštâl jieijâs fiäránijn rijjâtátulâš taištâleijen

Ralf Sirén lii pajeláhháá 30-ihásâš ovdedemhovdâ, kote parga uđâsmuvvee energia stuorrâirâttâsâst. Suu eellim lii lamaš eromâš, tastko sun lii soottâm rijjâtátulâžžân Ukraina suáđi ovdâlinjáást...