Tiänujuuvâst luosâid lii peessâm pivdeđ tuše kyehti pirrâmpeeivi taan keesi

Tiänu luosâi pivdem lii lamaš taan keesi loválâš tuše kyehti pirrâmpeeivi, vuossaargâ ehidist koskoho ehidân. Veikkâ Tiänujuuvâ luosah láá lamaš rávhuidittum jo maŋgâ ive, te lii Tiänujuuvâ luosâtile uáli jo hyeni. Taan suujâst luosâpivdo Tiänujuuvâst lii vala-uv kieldum, já Tiänu luosâid peesâi pivdeđ tuše kyevti sijđojuuvâst, nomâlâssân Ucjuuvâst já Veččâjuuvâst. Taahkin juuvah iä killáá oles pivdemaaigijd, veikkâ luosânääli lii-uv tain váhá pyereeb ko eres sijđojuuvâin.

Luosâi stuárudâhân láá meiddei čovgâ njuolgâdusah. Ohtâ kuálásteijee uážžu pivdeđ tuše oovtâ 30–65 senttimeetter kukkosii luosâ. Kuhebijd luosâid kalga lyeštiđ maasâd juuhân tondiet ko toh láá tergâdis ennikyeleh luosânaalij iällám tááhust.

”Luosânääli killáá tuš kepis pivdem”, eeđâi luánduriggodâhkuávdáá luosâtotkee Panu Orell Yle sahhiittâlmist. ”Tiänujuuvâst láá lamaš vittâ hirmâd hyenes ive, já tääl lii puátimin kuuđâd, vala-uv hyeneeb luosâihe. Juvváid láá vajâldâm uáli uccáá luosah.” Orell eeđâi, et Tiänust láá táválávt lamaš pyereh luosâiveh ain kuuđâ ive kooskâi. Oovdeb pyeri ihe lâi 2018, mon suujâst Orell vuordij pyereeb luosâtile taan ive, mutâ návt ij kuittâg keevvâm. ”Tääl tile mana tuš hyeneeb suundán”, Orell muštâlij.

Orell mielâst vädisvuođah láá ain lamaš mottoom verd. ”Čuolmah áiccojii jo 1980-lovvoost luosâ mädimuin levânemkuávluin, já toh láá hitásávt levânâm tavas. Ovdâmerkkân loveh luosâjuuvah láá kiddejum maadâ- já koskâ-Taažâst kuálástempaje ääigi tondiet ko luosah iä lah vajâldâm toid.”

Veikkâ kuálástem Tiänujuuvâst já Aanaarjuuvâst lii kieldum taan keesi, te Laapi ELY-kuávdáš puáhtá mieđettiđ spiekâstâhluuvijd, vâi Tiänujuuvâ kuálástemkulttuur siäiluččij. Orell mield loveh ucâmušah láá jo puáttám ELY-kuávdážân.

Käldeeh:

– Tenon kahden vuorokauden lohipyräys herättää huolta: ”Näyttää tulevan kuudes, vieläkin huonompi lohivuosi” (yle.fi)

– Tenon lohen kalastukseen haettu runsaasti poikkeuslupia kulttuurin säilyttämisperustein (yle.fi)

– Tenon lohikannat eivät ole elpyneet (www.luke.fi)

Kove: Hartley, William W. (Wikimedia Commons)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Namibia finnee vuosmuu tove nissoonpresident

Netumbo Nandi-Ndaitwah lii vuáittám Namibia presidentvaaljâid. Sun lii 72-ihásâš politikkár, kote vuoitij 57 prosentid jienâin, nuuvt et nubbe jienâstemkerdi ij tarbâšum. Sun tuáimá tääl...

Suomâ nisonij jyelgipállujuávkku peesâi EM-kištoid 2025

Suomâ nisonij jyelgipállujuávkku piäsá uásálistiđ EM-kištoid 2025 Sveeicist. Taat čielgâi majebaargâ eehid speelâst Suomâ já Skotland kooskâst Helsigist. Suomâ já Skotland spellii vuossâmuu speelâ Skotlandist...

Suomâ puárásumos olmooš lii jáámmám 110-ihásâžžân

Gunnel Stenbäck, kii lâi tuođânálásávt Suomâ puárásumos olmooš, jaamij lávurduv skammâmáánu 30. peeivi Diakonissalágádâs tipšopääihist Helsigist. Ääšist muštâlii suu aldaulmuuh STT-uđâstoimâttâhân. Stenbäck eelij 110-ihásâžžân. Elimis...

Olympiavyeitteeh Sifan Hassan já Letsile Tebogo nomâttum Ive almosvalastâllen

Vuáládâheennâmlâš kuhes mađhij käččee Sifan Hassan já botswanalâš sprintter Letsile Tebogo, kiäh kuohtuuh vuoittijn kole Paris olympialijn, lává nomâttum ive almosvalastâllen Monacost pasepeeivi. Hassanân keigejui...

Aanaar kieldâ kolgâččij vuáđudiđ sierâ kielâpiervâljuávhuid suomâkielâláid párnáid já párnáid, kiäi päikkikiellân lii anarâškielâ

Aanaar kieldâst kielâpiervâleh láá lamaš kuávdáš roolist anarâškielâ iäláskitmist. Kielâpiervâleh fäälih maŋgáid párnáid máhđulâšvuođâ oppâđ já kevttiđ anarâškielâ torvolii pirrâsist. Kielâ iällám já jotkuuvâšvuotâ...