Suomâ loddenaalij kiäppánem lii maaŋgâpiälásâš čuolmâ, mii ij tiettuu tuše Suomâ raajij siste.
Luánduriggodâhkuávdáá (suom. Luonnovarakeskus) spesiaaltotkee Markus Piha mield čuolmâ lii maailmvijđosâš, veikkâ páiháliih tooimah sättih-uv ovdediđ luudij eellimpirrâs.
Piha tiäddut, ete eromâšávt kesilodeh láá uhkedum, tondiet ko toh sättih kuáhtáđ čuolmâid jo-uv toi pessimkuávluin Suomâst, varrimääigi teikkâ tálvástâllâmkuávluin.
”Lodeh, main láá čuolmah puoh kuulmâ kuávlust, kiäppáneh jotelumosávt”, iätá Markus Piha.
Ohtâ kuávdáš suijâ čäciloddenaalij kiäppánmân Suomâst láá čácáduvah. Lijgešoddâm lii hiäjusmittám čácáduvâi kvaliteet, mii lii pelestis vaikuttâm loddenaalijd.
Loddenaalij kiäppánmân láá čuuvtij vaikuttâm meiddei nubástusah eennâm kevttimist. Tágáreh nubástusah láá ovdâmerkkân pehtilis viljâlem lasanem já jolgâdinčuoppâmeh.
”Jis viljâlem lii hirmâd pehtil, te luudij aassâmkuávluh killájeh tast”, muštâl Piha.
Ovdâmerkkân Pohjanmaa eennâmkodde, mii lii tobdos vijđes viljâlemkuávluinis já Merâčuudâ-nommâsii suáluikuávlust, lii uáli jo tehálâš kuávlu maŋgáid loddenaalijd.
Piha huámášit, ete Pohjanmaa eennâmkode háástuh láá siämmáálágáneh ko eres-uv kuávluin Suomâst. Piälduvuávlášnäälih láá killám, já stuorrâkuškástuvah-uv, moh kieskâd piergejii vala pyereest taan kuávlust.
”Jis piäldupargoi ohtâvuođâst piervâleh tuššâduvvojeh maŋŋeed, te stuorrâkuškástuvah iä pyevti uđâdiđ piervâlijdis já tondiet uđâgááh iä šoodâgin siämmáá ennuv”, iätá Piha.
Maaŋgâin háástuin huolâhánnáá tiileest lii vala tuáivu. Piha muštâl, ete veikkâ maaŋgah šlaajah láá kiäppánâm, te motomeh vyeitteeh-uv kávnojeh. Ovdâmerkkân kuorgah já čuánnjááh piergejeh pyereest.
Enâmustáá killájeh kuhes maađhijd jottee loddešlaajah.
”Viehâ hyeneeht mana táválávt tagarijn šlaajâin, moh poreh tiivrijd, láá uceh já värrejeh Afrikân tálvástâllâđ”, maainâst Piha.
Piha lii huolâstum tááláá tiileest já puátteevuođâst, mutâ sun uáiná kuittâg motomijd čuávdusijd loddenaalij suoijâlmist. Suu mielâst tarbâšuvvoo eres lasseen maaŋgâpiälásub viljâlem, vâi eennâmtuálupirrâseh-uv liččii maaŋgâhámásuboh.
Ovdâmerkkân sun noomât piälduvuávláá, mii lâi tave-eennâmkuudij piäldukuávluin hirmâd táválâš.
”Eennâmkiävtu piähtum šadda nuuvt oovtpiälásâžžân, ete piälduin iä lah innig tivreh, maid piälduvuávláš kiävtáččij ravâdin já piervâlis rähtimist”, smiättá Piha.
Piha mield ovdeláá mainâšum tooimah pyehtih išediđ já faallâđ eellimpirrâsijd, main lodeh miänástuuččii.
”Mij tarbâšep maaŋgâhámásâšvuođâ tuárjoo tooimâid eennâmtuálupirrâsijn, vâi loddenäälih lasaniččii oppeet”, summee Piha.
Käldee:
– Lintukannat pienenevät Suomessa – erityisesti peltolinnut kärsivät tehokkaasta ja yksipuolisesta maanviljelystä (yle.fi)
Kove: Pierre Dalous (Wikimedia Commons)