Puolâšmittár čáittá -19 cekkid ko mun vuálgám Avelist Räji-Joovsepân rähtiđ reportaas Suomâ nuorttârääji patâreijeekriisâst. Mun jiem lah kuássin iällám Ruošâ rääji alne, nuuvt et taat äšši lii munjin uuđâs.
Piäiváš ruápsáá almeroobdâst já lii peeivi čuovâdumos puddâ. Mun vuájám ohtuu ubâ määđhi jiemge uáini oovtâgin auto Avelist vyelgim maŋa. Luoddâpellâst uáinoo tuše ohtâ puásui. Ađai tađe rávhálubbon ij mätki innig šoodâ.
Kuulmâ vaartâ keččin mun lam Räji-Joovsepist, Suomâ já Ruošâ rääji alne. Lii kulâmin kuálmád peivi tast ko staatârääđi kiddij nuorttârääji alne puoh räjijotteemsoojijd eereeb Räji-Joovsep. Suijân taas lii viäráneijee patâreijeekriisâ: Ruošâ peln puátih Suomân patâreijeeh kuálmádijn enâmijn äššikirjijttáá.
Räji-Joovsepist vuosmuš peivi áinoo räjijotteemsaijeen lii lamaš rávhálâš mut nubbe peivi jo čuuvtij hoppub: räjikosáttuv tiäđáttâs mield vástuppeeivi Suomân pottii Ruošâ rääji rasta kuulmâs. Lávvárduv rääji rastalditteeh lijjii jo 55. Enâmân viggeeh láá muštâlâm, et sij láá Jemenist, Marokkost já Syyriast. Lávvárduv puátteeh lijjii enâmustáá nuorâ almaah já tuše motomeh nisoneh. Stuárráámus uási ulmuin láá uuccâm torvopääihi Suomâst. Táválâš lii lamaš tot almoon, et kiinii lii tuálvum ulmuid rääji kuuvl Ruošâ peln, já loppâmääđhi patâreijeeh láá jottáám vääzin já laiđim tuolmâmpyeráidis. Rääji lovettes rastalditmân kulá meid rikolâšvuotâ.
Räji-Joovsepist rääji alne lii tääl-uv rávhálâš. Median lii čaittum jieijâs ”hiŋgál”, já mun teeivâm tobbeen Maikkari, Helsingin Sanomai já páihálii Yle toimâtteijeid. Yle toimâtteijeid mun tuubdâm, mut iäráseh koijâdeh must, kii mun lam já maid mun almostitám. Mun muštâlâm sijjân Anarâš aavisist – siämmást ko mij puohah čuávvup rekai nuorbâm rääji rasta Suomâst Ruošân. Motomeh toimâtteijeeh láá kuánttum aleláá teermi oolâ, kost uáiná kukkeláá rääji oolâ.
Rááiđust láá ain kulmâ reka. Eres toimâtteijeeh muštâleh, et iiđeedtijmij ääigi kyehti reka láá luoštum rääjist ovdâskulij tuulin. Tärhistemproosees lii tärkki já hiđes. Mij uáinip, et peenuv suuvnâš jyehi auto já iššeed räjialmaid. Rekah iä lah ovdebái kyevti peeivi ääigi jottáám Ruošân, eres toimâtteijeeh muštâleh munjin.
Ruošâ peln Suomân iä lah pasepeivi-iiđeed vala oinum puátteeh. Meiddei ton pele rääji lii rávhálâš. Räjikosáttuv helikopter kiirdâš rääji alda já kocá.
Eres toimâtteijeeh muštâleh munjin, et lávvárduv sij lijjii uáinám, maht patâreijeeh lijjii vázzám räjiviste nube pele, ađai sij iä jottáám media oovdâst ollágin. Sij stivrejuvvojeh stuorrâ haalin já ton maŋa tuálvojeh čuovjis konttâvistijd, kost sij sahhiittâllojeh ovtâi ovtâi. Talle jyehi ulmuu maŋa totkoo ubâ konttâviste vuáđulávt čoođâ, et ohtâgin patâreijee ij kyeđe tohon maiden. Prosedyyrij detaljeh iä lekkuu olgoskulij, peic et tulkkâpalvâlusah kiävttojeh. Kihheen ulguupiälásijd ij tieđe tomgin tárkká, kuus patâreijeeh jođettuvvojeh rääji alne. Almolii tääsist muštâluvvoo, et patâreijeeh tuálvojeh jieškođe-uv keerdi muuneeld čujottum sajan vuástáväldimkuávdáid.
Mij sárnup meid tast toimâtteijei kooskâst, et haldâttâh lii meridâm vástuppeeivi, et nuorttârääji rasta puátteeh kärttih forgâ rääji alne njuolgist ornijdemkuávdáid (su. järjestelykeskus). Miärádâs kuáská taid enâmânpuátteid, kiäi mađhâšemäššikirjeh iä lah oornigist. Ornijdemkuávdáš lii Migri-enâmânvarrimvirgáduv vyelni tuáimee kuuccum kuávdáš, kost poolis já eres virgeomâhááh registeristeh torvosajeucâmušâid já väldih siisâpuáttein biometrisijd tobdomeerhâid ađai ovdâmerkkân suormâluodâid. Já tiäđust-uv mij pääihi alne várdáástâlleeh smietâdep, kales te eidu taan peeivi pođižeh rääji taan pel. Maŋeláá ehidispeeivi taas puátá-uv vástádâs: taan tove kuulmâs tego vástuppeeivi-uv.
Rääji mana kiddâ tijme 14, já ton maŋa vuossaargâ lii oppeet uđđâ peivi. Siämmáš koččâmuš talle-uv lii oppeet ulmui mielâst ko onne-uv: mon viärrán te kriisâ šoodâš já mon kuhháá tot jotkuš, já maht te Suomâ reagist taas almolávt? Kiddejuvvoo-uvsun ubâ nuorttârääji ollásávt vâi maht? Talle torvopääihi ucâmeh liččii ovdâmerkkân hamânijn já Helsig-Vantaa kirdemkiedist. Čuávuvááh peeivih västidižeh jo uáli jotelávt taid-uv koččâmuššáid. Ko taat čaalâ almostuvá, mij tiettip jo vuossaargâ lovoid: rääji rasta láá puáttám kulmâ tuolmâmpyerá läiđejeijee.
Käldeeh:
– Toimenpiteet laittoman maahantulon pysayttamiseksi (raja.fi)
– Raja-Jooseppiin saapunut kaksi turvapaikanhakijaa – tämä on tilanne raja-asemalla (www.is.fi)
Koveh: Marja-Liisa Olthuis