Dwergtist Molbergen aldasijn Saksaast jotá kolbâigijn uápistum meccipäälgis, mon nommân lii Wald- und Erlebnispfad ađai Mecci- já fiäráánpäälgis.
Ohtâ muu eromâš fiäránijn taan pálgá alne lâi teivâm kooveest uáinojeijee jietânâskoppakuorijáin. Mun oinim taid kulmâ. Jyehi tove ko tággáár koppakuorijâš oinui, te ton aldasijn oinui stuorrâ suándileeji, mii ij lam iimâš, tastko taah koppakuorijááh ääsih já iälusteh suándist. Sondij kavnum lâi tiäđust-uv vyerdittettee-uv, tastko aldasijn lijjii kyehti šiiveettáálu já nubbeest lijjii vala hiäppušeh, moh uáinojii tuálvistmin siämmáá meccipálgá mield ko mun-uv. (Sattimba mun-uv motomij sojij tuálvistiđ.)
Mun jiem tuubdâ koppakuorijáid hirmâd pyereest, já nuuvt te koolgâi väldiđ puhelimist anon aapi, mii tobdá šlaajâid čuuvtij pyerebeht ko mun. Appihân tállân pahudij, et koččâmuš lii Geotrupes stercorarius ‑šlaajâst, moos mun jiem lah ovdil kavnâm anarâškielâlii noomâ. Talle ferttee iskâđ jieš adeliđ šlaajân sämikiel nomâttâs.
Taat šlaajâ kulá sittijáid. Tot ij lah Säämist nuuvtkin táválâš mut kale mäddiláá Suomâst.
Suomâkielân Geotrupes stercorarius lii sontiainen teikâ meid isosittiäinen. Hollandkielân taat koppakuorijâš lii bosmestkever ađai meccisuándikoppakuorijâš. Suomâkielâ noomâ vuáđuld lii älkkee kästiđ šlaajâ suándijâžžân. Siämmáá myenster mield láá rahtum ovdâmerkkân noomah sittijâš < su. sittiäinen já urbijâš < su. urpiainen. Kuohtuin lii siämmáámuđusâš loppâ suomâkielâst: –ainen / –äinen. Suándi-algâ šlaajân suápá pyereest, tastko tot kávnoo eenâb-uv kielâin já tot lii šlaajâ aassâmsaje. Nubbe máhđulâšvuotâ ličij kevttiđ vuáđđun veerbâ sondiđ, mut muu mielâst lii älkkeb väldiđ substantiiv, tastko sondiđ lii jo jieš-uv suorgiittâs suándist. Čielgâ myenstereh sänirähtimân taas iä lah, eereeb tot, et puoh ijâš-säänih láá lovnâsäänih, mottoom verd heiviittum sämikielâ jienâdâhsysteemân, ovdâmerkkân pessijâš, nahkijâš já polttijâš. Tien tááhust suándijâš lii váhá jieijâsnáál luávnejum sääni.
Suándijâš lii 2,5 seenti kukkosâš koppakuorijâš. Tot lii čoođâ čappâd. Ton tobdočuárvih láá uánihááh, já toh kasoh olgoskulij. Jyehi jyelgist tast láá maaŋgah smavvâ ruáhih.
Suándijâš porá šaddoporrei soondijd já tondiet tot kávnoo ain tobbeen, kost lii kärji. Ehidist suándijááh sättih pirâstittiđ-uv käärji. Muu uáinim suándijáin ohtâ njurgoi, já taat jienâ sadda ton monnjâjuolgijn.
Kiđđuv ores já niŋálâs kuáivuh suándileje vuálá joba meetterpele vuáloskulij ulâtteijee skuápu. Niŋálâs kuáivu toos lase sijđoskuápuid. Toid tot tastoo puáhtá lase soondijd já mannee tohon. Maŋeláá tot tappa puoh raaigijd sondijn. Moonijn olgospuáttee suovsah kevttih ravâdin suándi suullân ive ovdilgo toh sirdâšuveh skuáppumuudon, mast toh motomin puátih olgos rävis suándijâžžân.
Tääl taat šlaajâ lâš finnim sämikiel noomâs, mut meid eres koppakuorijáid kolgâččij motomin kästiđ eres-uvnáál. Muu ákkurokke laavij nabdeđ taid puohâid tuše tivren.
Käldeeh:
– ObsIdentify – Recognize nature in one click! (observation.org)
– Isosittiäinen (sontiainen) – Geotrupes stercorarius (laji.fi)
Koveh: Marja-Liisa Olthuis