Euroop union šoŋŋâdâhtutkâmušpalvâlus Copernicus muštâl, ete ive 2023 šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah uáinojeh vala-uv ubâ Euroopist, já robdâmuuh šoŋŋâalmoneh vaikutteh miljovnáid ulmuid.
Copernicus lii Euroop komovuotâseervi já Euroop komissio ohtâsâš haahâ, mon Sentinel-satelliiteh noreh kuuvijd já aicâstuvâid pirrâ Eennâmpáálu totkei, komovuotâdata kevttee finnoduvâi já virgeomâhái várás.
Copernicus mield ihe 2023 lâi lieggâsumos teikkâ nubben lieggâsumos ihe kuássin Euroop historjást. Liegâsvuođah lijjii alebeh ko koskâmiärálávt masa ubâ ive ääigi, já čohčâmáánu lâi puoh lieggâsumos mittedemhistorjást.
Palvâlus värihovdâ Samantha Burgess muštâlij tooleeb taan ive, ete ihe 2023 saatij leđe lieggâsumos ihe joba luvvijd tuháttáid ivvijd.
Copernicus uđđâ raapoort mield robdâmuid šoŋŋâalmonáid lohtâseijee háitulij tiervâsvuotâvaikuttâsâi meeri lii lassaanmin.
Liegâsvuotân lohtâseijee jamâlâšvuotâ lii lasanâm 30 prosentid 20 ive ääigi. Arvâluvvoo meid, ete jämimeh liegâsvuođâ tiet láá lasanâm ubâ Euroopist.
Tiervâsvuotâriiskah já liegâsvuotân hárjánem mulsâšudeh enâmij kooskâst. Copernicus-haavâ raapoort tiäddut tom, mon tehálâš lii, ete tiervâsvuođâtipšosysteemeh vuáháduveh šoŋŋâdâhnubástus pyehtim tiervâsvuotâriskáid.
Kuhesáigásâš liegâsvuotâstressi sáttá hiäjusmittiđ tai ulmui eellimkvaliteet, kiäh láá lamaš pyecceeh jo kuhháá. Taan lasseen tot sáttá lasettiđ liegâsvuotân lohtâseijee puácuvuođâi riiskâ alebij aheluokai ulmuid.
Ive 2023 väldimeerâi čäsuáivi lâi koskâmiärálávt lieggâsub ko kuássin ovdil. Irland viestârbeln Atlant väldimeerâst mittedui liegâsvuotâpááru, mon ääigi čäsuáivi lâi vittâ ceehi lieggâsub ko táválávt.
Merâčääsi koskâliegâsvuotâ pajanij ive 1980 álgám mittedemhistorjá alemuid lovvoid Maadâ-Atlantist, Koskâmeerâst já Brittisuolluin. Čäsuáivi lâi uáli jo liegâs meiddei Nuorttâmeerâst.
Copernicus mield Euroopist oorvij čiččâm prosentid eenâb ko oovtâ ivveest koskâmiärálávt. Stuorrâ arvemereh láá vaikuttâm Euroop juvváid tienuuvt, ete kuálmád uásist tain čääci moonâi tulvekozzâšij paijeel.
Ulâttâsvirdeh uáinojii čohčâstoormâi ääigi ovdâmerkkân Loire, Rein já Tonava čácáduvâin. Aalmugijkoskâsâš katastroftiätuvuáđu EM-DAT arvâl, ete tulveh vaikuttii 1,6 miljovn ulmuu elimân já tovâttii stuorrâ ekonomisijd vahâgijd.
Stuorrâ uásist Euroopist muotij ucceeb ko táválávt, eromâšávt Koskâ-Euroopist já Aalpâin tälviv já kiđđuv. Ucceeb muotâmere já keesij liegâsvuotâpáárui tiet jieŋâduvah láá čuuvtij uccom. Majemui kyevti ive ääigi Aalpâi jieŋâduvah láá uccom suullân 10 prosentid.
Arktisii kuávlust ihe 2023 lâi mittedemhistorjá kuđâdin lieggâsumos. Ive 2016 maŋa arktisijn eennâmkuávluin láá mittedum vittâ mittedemhistorjá lieggâsumos ive. Meiddei Jieŋâmeerâ jieŋâmeeri lâi masa ubâ ive ucceeb ko táválávt.
Käldee:
– Avaruudesta tehdyt havainnot kertovat viime vuoden koetelleen Eurooppaa: laajoja tulvia ja ankaria lämpöaaltoja (yle.fi)
Kove: NASA/JPL-Caltech