Suomâ haldâttâs čuoppâmeh

Magareh čuoppâmeh láá puátimin já kiäid toh vaigutteh? Čuoppâmeh láá oovdânpuohtum taan čuákánkiäsust.

Viäruttem

Njálgái já suklaa árvulaseviäru paijaan 14 prosentist 25,5 prosentân. Almolâš árvulaseviäru vist muttoo 24 prosentist 25,5 prosentân. Taah nubástusah pyehtih enâmustáá ruuđâid haldâttâs ruttâčuukán.

Viäruh pajaneh kyevti alemuu ruttâpuátuluokkaast. Šleđgâ- já hybridautoi viäruttem meid paijaan. Ton lasseen tálutuálukiäpádâs ucco, mon áánsust haldâttâs šiäštá 100 miljovn eurod.

Sosiaal- já tiervâsvuođâtipšo

Tipšotáhádâs lii tääl 14 peeivi, mut tot kukko kuulmâ mánuppajan vuáđutiervâsvuođâtipšoost já kuuđâ mánuppajan njäälmi tiervâsvuođâst. Tipšotáhádâs uáivild ääigi, mon siste olmooš kalga peessâđ tiipšon.

Spesiaalpyecceitipšo äššigâsmáávsuh pajaneh, já págulâš tipšopargei meeri ucco puárisulmui ubâpiäivásii tipšoost.

Pyecceiviäsui kocemeh meid kiäppáneh, já talkkâsij jiešvástádâs paijaan 50 eurost 70 euron.

SDP-oppositiopiäláduv aalmugovdâsteijee Krista Kiuru, kote tuáimá haldâttâs sosiaal- já tiervâsvuotâlävdikode saavâjođetteijen, lii ton uáivilist, et haldâttâs valjij puoh tuávhimuu šeštimvyevi, tastko tiipšon peessâm váldá tääl kuhheeb ääigi. Sun imâštâl čuuvtij, maht siämmást kuittâg vuolâviäruttem lii kiäppánâm.

Škovliittâs já uáppeeh

Haldâttâs čuáppá áámmátškovliittâsâst 100 miljovn eurod. Nuuvtá oppâmateriaaleh luvâlduv já áámmátškoovlâ uáppeid noheh talle ko uáppee tiävdá 18 ihheed.

Rävisškovliittâstoorjâ-uv nohá, já ton vaiguttâs sáttá leđe eromâš hyeni Säämist, kost sämikielâtáiđuliih pargeeh iä lah tuárvi. Iävtuttâssân lii faallâđ mottoom eres torjuu puátteevuođâst, vâi sämikielâg palvâlusah siäiluččii.

Iäláttuvah

Kela ij ááigu mäksiđ innig iäláttuvâid olgoenâmijn ässee ulmuid, kiäin lii lamaš ovdil vuoigâvuotâ toos. Iäláttuvâi viäruttem meid paijaan tagaráid ulmuid, kiäi iäláttâh lii paijeel 23 000 eurod ivveest.

Eres čuoppâmeh

Pärnialedem já päälhi syejiuási iä innig maksuu 1.4.2024 rääjist. Taat nubástus vaaigut uásiáigásáid pargeid, kiäh pargeh vyelipälkkisuorgijn om. tiervâsvuotâsyergist teikkâ čurgimsyergist. Tain suorgijn pargeeh láá iänááš nisoneh.

Ovdánemohtsâšpaargon kyeskee čuoppâmeh láá 50 miljovn eurod. Staatâhaldâttâs moonât taan tove 150 miljovn eurod. Jis ovdiih čuoppâmeh váldojeh huámášumán, te staatâhaldâttâsân kyeskee čuoppâmeh láá ohtsis 400 miljovn eurod. Čuoppâmeh lahtojeh ovdâmerkkân viärutoimâttâhân, PI-toimâttâhân já Kelan. Toi ulguubeln láá el. poolis, räjikosáttâh já rikosčuávvumlágádâs.

Staatâvarijminister Riikka Purra eeđâi haldâttâs tieđettemtilâlâšvuođâst: ”Taat lii tääl taat ubâlâšvuotâ, moos mij lep tuđâvááh.”

Suomâ uáiviminister Petteri Orpo muštâlij, ete sij láá irâttâm čuoppâđ täsipiälásávt. Ulmen lii uážžuđ Suomâ ruttâtuálu šiev oornigân. ”Miärádâsah láá lamaš lussâdeh, mutâ páguliih”, Orpo eeđâi.

Käldeeh:

– Katso lista: tämä kaikki muuttuu hallituksen leikkauksilla ja veronkorotuksilla (yle.fi)

– Hallitus kertoi jättisäästöistä – tässä ovat keskeiset veron­korotukset ja leikkaukset (www.hs.fi)

– Sdp:n Krista Kiuru: ”Tämä hallitus on valinnut kaikkein tyhmimmän säästö­toimen” (www.hs.fi)

– Saamelaisalueen toimijat vetoavat ministereihin aikuiskoulutustuen korvaamisen puolesta (samediggi.fi)

Kove: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia

Kommenteh

Čääli komment

Čääli komment.
Čääli noomâd teehin.

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Tiäđualmostittem staatâ­palhâ­šumeh 2026 láá juohhum – Finnejeijen eereeb iärrás syem­miliih wiki­pedisteh sehe Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdât­tâm­komis­sio komis­saareh

Tieđâ- já kulttuurminister Mari-Leena Talvitie juovij ive 2026 tiäđualmostittem staatâpalhâšuumijd kesimáánu 8. peeivi Oulu kaavpugtáálust. Palhâšumeh mieđettuvvojii ohtsis čiččâm. – Tiäđualmostittem lii demokratia kuávdáš vuáđu....

Saara Keskitalo lii kaččâm Suomâ ulâttâs huáppu­eestâ­kaččâmist

Almosvalastellee Saara Keskitalo kaačâi 100 meetter eestâkaččâmist uđđâ Suomâ ulâttâssân 12,64 jieht koskoho Lahti GP‑kištoin. Kaččâmist suu išedij 0,7 seekunt mietipieggâ. Ovdebáš Suomâ ulâttâs...

Armand Duplantis táppái vuosmuu tove kuulmâ ihán

Ruátálâš stávránjuškejeijee já maaŋgâkiärdásâš maailmulâttâs haldâšeijee Armand Duplantis táppái olâttetteht jieijâs päikkikištoin Tukholma tiimaantliigast olssis hyenessiähá puátusáin 580, veik sun lopádâlâi uđđâ maailmulâttâs. Ovdil taam...

NASA lii almottâm Artemis III ‑mánudâš­määđhi astro­nautijd

Ovtâstum staatâi komovuotâhaldâttâh NASA lii almottâm Artemis III ‑missio astronautijd. NASA lii meid tieđettâm detaljijd Artemis III ‑iskoskirdemist, mon ulmen lii valmâštâllâđ olmooškode maccâm Mánudáá asan....

Ruátálâš Boliden lii meridâm lopâttiđ Kevitsa ruuvki Suáđi­kylást

Ruvkkifinnodâh Boliden lii meridâm macâttiđ Kevitsa ruuvki miljardluoka investistem já lopâttiđ Suáđikylá ruuvki ive 2034. Taat miärádâs lii pozettâm vuáimálijd reaktioid Suáđikylást. Páiháliih ulmuuh...