Suomâ haldâttâs čuoppâmeh

Magareh čuoppâmeh láá puátimin já kiäid toh vaigutteh? Čuoppâmeh láá oovdânpuohtum taan čuákánkiäsust.

Viäruttem

Njálgái já suklaa árvulaseviäru paijaan 14 prosentist 25,5 prosentân. Almolâš árvulaseviäru vist muttoo 24 prosentist 25,5 prosentân. Taah nubástusah pyehtih enâmustáá ruuđâid haldâttâs ruttâčuukán.

Viäruh pajaneh kyevti alemuu ruttâpuátuluokkaast. Šleđgâ- já hybridautoi viäruttem meid paijaan. Ton lasseen tálutuálukiäpádâs ucco, mon áánsust haldâttâs šiäštá 100 miljovn eurod.

Sosiaal- já tiervâsvuođâtipšo

Tipšotáhádâs lii tääl 14 peeivi, mut tot kukko kuulmâ mánuppajan vuáđutiervâsvuotâtipšoost já kuuđâ mánuppajan njäälmi tiervâsvuođâst. Tipšotáhádâs uáivild ääigi, mon siste olmooš kalga peessâđ tiipšon.

Eromâšpyecceetipšo äššigâsmáávsuh pajaneh, já págulâš tipšopargei meeri ucco puárisulmui ubâpiäivásii tipšoost.

Pyecceiviäsui kocemeh meid kiäppáneh, já talkkâsij jiešvástádâs paijaan 50 eurost 70 euron.

Sdp-oppositiopiäláduv aalmugovdâsteijee Krista Kiuru, kii tuáimá haldâttâs sosiaal- já tiervâsvuođâlävdikode saavâjođetteijen, lii ton uáivilist, et haldâttâs valjij puoh tuávhimuu šeštimvyevi, tastko tiipšon peessâm váldá tääl kuhheeb ääigi. Sun imâštâl čuuvtij, maht siämmást kuittâg vuolâviäruttem lii kiäppánâm.

Škovliittâs já uáppeeh

Haldâttâs čuáppá áámmátškovliittâsâst 100 miljovn eurod. Nuuvtá oppâmateriaaleh luvâlduv já áámmátškoovlâ uáppeid noheh talle ko uáppee tiävdá 18 ihheed.

Rävisškovliittâstoorjâ-uv nohá, já ton vaiguttâs sáttá leđe eromâš hyeni Säämist, kost sämikielâtáiđuliih pargeeh iä lah tuárvi. Iävtuttâssân lii faallâđ mottoom eres torjuu puátteevuođâst, vâi sämikielâg palvâlusah siäiluččii.

Iäláttâhliih

Kela ij ááigu mäksiđ innig iäláttâsâid olgoenâmijn ässee ulmuid, kiäin lii lamaš ovdil vuoigâvuotâ toos. Iäláttâsâi viäruttem meid paijaan tagaráid ulmuid, kiäi iäláttâs lii paijeel 23 000 eurod ivveest.

Eres čuoppâmeh

Pärnialedem já päälhi syejiuási iä innig maksuu 1.4.2024 rääjist. Taat nubástus vaaigut uásiáigásáid pargeid, kiäh pargeh vyelipälkkisuorgijn om. tiervâsvuotâsyergist teikkâ čurgimsyergist. Tain suorgijn pargeeh láá iänááš nisoneh.

Ovdánemohtsâšpaargon kyeskee čuoppâmeh láá 50 miljovn eurod. Staatâhaldâttâs moonât taan tove 150 miljovn eurod. Jis ovdiih čuoppâmeh váldojeh huámášumán, te staatâhaldâttâsân kyeskee čuoppâmeh láá ohtsis 400 miljovn eurod. Čuoppâmeh lahtojeh ovdâmerkkân viärutoimâttâhân, TE-toimâttâhân já Kelan. Toi ulguubeln láá el. poolis, räjikosáttâh já rikosčuávvumlágádâs.

Staatâvarijminister Riikka Purra eeđâi haldâttâs tieđettemtilâlâšvuođâst: ”Taat lii tääl taat ubâlâšvuotâ, moos mij lep tuđâvááh”.

Suomâ uáiviminister Petteri Orpo muštâlij, ete sij láá irâttâm čuoppâđ täsipiälásávt. Ulmen lii uážžuđ Suomâ ruttâtuálu šiev oornigân. ”Miärádâsah láá lamaš lussâdeh, mutâ páguliih”, Orpo eeđâi.

Käldeeh:

– Katso lista: tämä kaikki muuttuu hallituksen leikkauksilla ja veronkorotuksilla (yle.fi)

– Hallitus kertoi jättisäästöistä – tässä ovat keskeiset veron­korotukset ja leikkaukset (www.hs.fi)

– Sdp:n Krista Kiuru: ”Tämä hallitus on valinnut kaikkein tyhmimmän säästö­toimen” (www.hs.fi)

– Saamelaisalueen toimijat vetoavat ministereihin aikuiskoulutustuen korvaamisen puolesta (samediggi.fi)

Kove: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Jackson 5 -muusikjuávhu Tito Jackson lii jáámmám

Ovdâstumstaatâlâš musikkár Tito Jackson lii jáámmám 70-ihásâžžân. Sun lâi kuálmád Jackson musikkárperruu oovce párnáást. Oovtâst neljijn viljáin Jackie, Jermaine, Marlon já Michael sun vuáđudij...

Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán

Maijuuh láá maccâm Lontoon. The Ealing Beaver -proojeekt áánsust Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán. Proojeekt ulmen lii lamaš macâttiđ maijuid vuod urbaanlii...

Ellei oho oppâmateriaaleh láá tääl tiilámnáál

Ellei okko viättoo roovvâdmáánu 4.–10. peeivi. Taan ive fáddán lii "aldaluándu elleeh". Ellei oho várás Suomâ elleisuojâlemservi SEY lii ráhtám oppâmmateriaalijd, moh láá vuávájum...

Tarbâšuvvoo-uv olmooš ain jurgâlempaargon? – Mašineh-uv liččii!

Mun luuhim NOS-loostâst huolâstuttee uđđâsijd: vuáládâheennâmliih jurgâleijeeh kärttih vyelediđ jurgâlemhoodijd, tastko tahojiermi (AI, Artificial Intelligence), lii väldidmin jurgâleijee pargokiedi. Mun jieš lam lamaš huksiimin...

Čevđikäärdih historján – aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán

Čevđikäärdih historján -aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán vuossaargâ čohčâmáánu 9. peeivi. Aalmuglâšáánnum, mon ulmen lii lopâttiđ čevđiellei kärdidem Suomâst, uážui meriääigi räi 102 561 nanodum vuáláčálusid....