Tanska áigu luoppâđ šoovij kirurgisijn kastraatioin ive 2030 aalgâ rääjist. Kirurgisii kastraatio sajan puátá immunokastraatio ađai kastraatio puáhuttâsâiguin, moh estih oresšave suhâjuátkimahan šoddâm.
Tanska lii ohtâ stuárráámuin šavepiärgu pyevtitteijee enâmijn EU:st. Šoovij pyereestvaijeemkoččâmušâin šoodâi Tanskaast merhâšittee vaaljâfáddá. Taan ohtâvuođâst šavepiärgusyergi ovdâsteijeeh oovdânpuohtii čiččâm ovdánemčuosâttâhhâd, moi ulmen lii pyerediđ šoovij pyereestvaijeem. Ohtâ täin čuosâttuvâin lii kirurgisij kastraatioi lopâttem ive 2030.
Tááláá ääigi 60–65 prosentid tanskalijn oresšoovijn käldejuvvojeh kirurgisávt. Kaldiimist ferttee kevttiđ páihálâščergijduttem já povčâstalkkâsijd. Suullân 24 prosentid šoovijn käldejuvvojeh puákutmáin, já suullân 16 prosentid šoddâduvvojeh kaldiihánnáá.
Tanskaast pyevtittum šavepiärgust stuárráámus uási mana olgoenâmáid, enâmustáá EU‑enâmáid. Tanskaliih oskoh, ete kirurgisii kastraatiost luoppâm ij vaaigut tuálvummarkkânáid.
Eres vyevih, moiguin tanskalâš šavepiärgusyergi áigu lasettiđ šoovij pyereestvaijeem, láá eereeb iärrás elleisuojâlemkocceem lasettem, šoovij piäiná potkim kepidem já ennišoovij jamâlâšvuođâ kepidem sehe kihtâlâs- já moljommateriaalij lasettem.
Tanska lii ovdil-uv toohâm miärádâsâid šoovij pyereestvaijeem lasseetmân. Taan ive aalgâst poođij vuáimán laahâ, mii kiäldá niŋálâsšoovij toollâm tagarijn heekijn, main šaveh iä pyevti lihâdiđ (ađai nuuvt kočodum kyeddimheekih). Puáris šahenavittijn sirdumäigi lii 15 ihheed.
Suomâst kirurgisiih kastraatioh juátkojeh ain
Suomâst vist uđđâ kyeddimheekij huksim kieldui ive 2024 aalgâst, ko ellei uđđâ pyereestvaijeemlaahâ poođij vuáimán. Puáris heekijd uážžu kuittâg ain kevttiđ.
Siämmáš laahâ siskeeld meid kirurgisij kastraatioi kiäldu kuhes sirdumääigi maŋa ive 2035. Povčâstalkkâsij kevttim muttui págulâžžân tállán ko uđđâ laahâ poođij vuáimán. Páihálâščergijduttem váttoo eskin ive 2027 rääjist. Talle ko laahâ asâttui, Suomâ lâi vuossâmuš EU‑eennâm, mii meridij kirurgisii kastraatio kiäldust šoovijn.
Eennâm- já meccituáluministeriö muštâlij kuittâg jo moonnâm kiiđâ, ete tot áigu lekkâđ ellei pyereestvaijeemlaavâ uđđâsist, vâi tast puávtáččij meddâlistiđ šoovij kastraatiokiäldu. Nuuvt láá vááttám syemmiliih šavepiärgupyevtitteijeeh. Pyevtitteijeeh vuástálisteh kastraatiokiäldu uđđâ laavâst šaddee koloi já máhđulii tuálvum kiäppánem tiet. Oresšaveh käldejuvvojeh, vâi piärgun ij šodâččii haajâ, mii motomij ulmui mielâst oro suámittemmin. Puoh oresšovvijd taat haajâ ij šoodâ.
Suomâst käldejuvvojeh jyehi ive masa miljovn šahheed. Tutkâmuštiäđu mield kirurgisâš kastraatio toovât šavečivgáid stuorrâ streesi já eromâš korrâ pohčâs, mii pištá maŋgâ peeivi eidusii kaldim maŋa.
Eereeb iärrás Suomâ elleituáhtárlitto lii kyedittâm kirurgisii kastraatio kiäldu šoovij eromâš stuorrâ killáámuš tiet, mon iä povčâstalkkâseh ige páihálâščergijduttemgin meddâlist ollásávt. Litto tiädut, ete ellei pyereestvaijeemlaavâ ulme ađai ellei suojâlem já toi pyereestvaijeem ovdedem ij olášuu, jis lahâasâttem muttoo ekonomâlij suujâi tiet jo ovdil ko uđđâ toimâmmalli lii kiergânâm ubâ valduđ anon.
Meid Euroop puurrâmâškálvutorvolâšvuotâvirgeomâhâš EFSA ij avžut kirurgisii kastraatio, tastko tot toovât stuorrâ hááituid šovvijd. EFSA mield kastraatio kolgâččij toohâđ vuosâsajasávt puákutmáin.
Eennâm- já meccituáluministeriö meridij tuhhiittiđ Suomâ haldâttâs lahâiävtuttâs šoovij kirurgisii kastraatiokiäldu meddâlistmist ellei pyereestvaijeemlaavâst vyesimáánu 27. peeivi.
Ovdâskodde jienâstij ääšist kesimáánu 10. peeivi. Jienâstmist kastraatiokiäldu macâttui jienâiguin 110−60. Meddâl lijjii 29 aalmugovdâsteijed. Puoh haldâttâspiäláduvah sehe Kuávdáš jienâstii laavâ macâttem peeleest. Pihla Keto-Huovinen (Kokoomus) jienâstij áinon haldâttâs jesânin lahâiävtuttâs vuástá, já tondiet sun iäruttuvvoo Kokoomus ovdâskode juávhust neelji ookon. Sun finnij váruttâs haldâttâs lahâiävtuttâs vuástá jienâstmist jo oho ovdil, ko äšši kieđâvuššui vuossâmuu keerdi.
Miärádâs meerhâš tom, ete šavečiivgah käldejuvvojeh puátteevuođâst-uv Suomâst kirurgisávt já nohádittemttáá.
Käldeeh:
− Tanska aikoo lopettaa porsaiden kirurgisen kastraation vuonna 2030 (animaliamedia.fi)
− Eläinlakia ollaan heikentämässä –possujen kivesten viiltely jatkuu? (animalia.fi)
− Porsaiden kastraatiokielto uudelleenarviointiin – Eläinlääkäriliitto vaatii lainsäädännön tavoitteiden kunnioittamista (sell.fi)
− Porsaiden kastraatiokielto perutaan (yle.fi)
− Keto-Huovinen ulos kokoomusryhmästä neljäksi viikoksi, Jäntille varoitus (yle.fi)
− Eduskunnan päätöksellä porsaiden kirurginen kastraatio jatkuu (www.maaseuduntulevaisuus.fi)
Kove: Kristo Muurimaa
Uuđâs tivvum 24.6.2026 tme 18.58: Celkkust "Puáris heekijd uážžu kuittâg ain kevttiđ, iäge toh lah kieldum ubâ sirdumääigigin." lii valdum meddâl mainâšume sirdumääigist. Sirdumäigi ij lah ollágin.