Vyesimáánu 14. peeivi 2026 sáttum tragedia Malediivij Vaavu-aatool čääsivuáláá Dhekunu Kandu ‑kuovđâšmist (”Haikuovđâšm”) lii haldâšâm Italia media maaŋgâ peeivi. Vittâ italialii pyehčee – 51‑ihásâš merâekologia professor Monica Montefalcone, suu 22‑ihásâš nieidâ Giorgia Sommacal, totkeeh Muriel Oddenino já Federico Gualtieri sehe puohčâmškuávlejeijee Gianluca Benedetti – ruáppánii puohčâmist suullân 50–60 meetter kieŋŋâlvuođâst uáli jo vättee pirrâsist.
Benedetti ruumâš kavnui jotelávt kuovđâšm njäälmi oovdâst. Iärásij rummâš viežžâmân tarbâšuvvojii aalmugijkoskâsiih njunošáámmátliih, tastko toh lijjii áhásâm kuovđâšm nube já kuálmád kámárân. Kuovđâšm lii ohtsis 200–250 meetterid kukke, já motomeh sajeh láá tuše 2,5–3 meetter keezih. Kuovđâšmist láá čunoilejeh, moh sättih tovâttiđ optisijd illuusioid já muiviđ pyehčeid, já taat surmij italialii juávhu.
Kuulmâ syemmilii puáttim
Italia váldumediah (Corriere della Sera, La Repubblica, ANSA, Sky TG24, Il Sole 23 Ore já eres mediah) čallii kunnijâttee sanijguin puohčâmtorvolâšvuotâornijdume Divers Alert Network (DAN) Euroop-juávkun kullee Sami Paakkarisii, Jenni Westerlund já Patrik Grönqvist išánpuátimist.
Taah kuovđâšmpuohčâm áámmátliih, kiäh pasteh toimâđ joba 140–150 meetter kieŋŋâlvuođâst, pottii Malediiváid vyesimáánu 18. peeivi. Sij onnii ävkkin puoh uđđâsumos riäiduid, tego toppum happijotteemrustigijd já čääsivuálásijd skootterijd.
Malediivij riddokosáttuvváin koordinistum já Italia stuorrâvuolgâttuv torjum viežžâmoperaatioh čođâldittojii vyesimáánu 18.–21. peeivi. Operaatioi maŋa kuávlu vala čorgejui.
Italialiih onnii áárvust eromâšávt tom, ete syemmiliih kiäldádâttii puoh máávsuin. ”Mij halijdijm išediđ perruid já pyehtiđ rummâšijd pááikán”, páhudij Paakkarinen juávhus peeleest. Täid saanijd meid puoh váldumediah tiäduttii. Media čaalij vijđáht ”humanitáárlii missiost”, ”joskis sáŋgárijn” já ”putes solidaarlâšvuođâ tavvoost” já tiäduttij tom, maht pyehčei lattim macâttij olmoošáárvu aldaas ulmuu monâttâm perruid.
Syemmilii juávhu vuosâárvuštâlmij mield kuovđâšmist iä lamaš njamovirdeh. Puoh tuođânálásumos hypotees lii ain olmoošlâš feilâ: pyehčeeh lijjii ušom moivejum čunoileejij tovâttem optisijn illuusioin já moonnâm siisâ toppum tunnelân, veik sii astoäigipuohčâmân uáivildum vuoiŋâmrustigijguin puovtij toimâđ tuše suullân 10 minuttid áášánkullee kieŋŋâlvuođâst. DAN Europe almostitij operaatiost kuuvijd, moh čäittih kuovđâšm kezis já sevŋis tiilijd. Taah koveh juáhhojii vijđáht Italia mediast.
Ovdâmerkkâ olmoošlâšvuođâst
Tábáhtus pajedij Italiast ennuv tobdoid, mietitobdo já kijtolâšvuođâ. Uuhrij – moi juávhust lijjii 22‑ihásâš uáppee já áárvustonnum ollâopâttâhtotkeeh – murâštem lasseen Italiast šoodâi rehelâš kijtolâšvuotâ Suomâ já ton kuulmâ áámmátlii kuáttá.
Olgoministeriö jođáttâsâst Italia virgeomâhááh čuovvuu operaatioid ubâ ääigi já nanodii diplomaatlii mieldioromis Malediivij uáivikaavpugist Málest. Siämmáá ääigi Rooma ášáškutteetoimâttâh lii lehâstâm tutkâmuš, mon ulmen lii selvâttiđ tábáhtus suujâid já ovdâsvástádâsâid.
Italia media lopâttij taam toskáás lovo kieŋâlis kijtolâšvuođâ sanijguin. Taan ääigi, mon kovvejeh aalmugijkoskâsiih tuáruh, ohtsâškodálâš juáhásem já vaje, mii oro leevvânmin jotelávt maaŋgâ saajeest maailmist, kuulmâ syemmilii pyehčee pargo paijaan uáinusân kirkes já koŋkreetlâžžân ovdâmerkkân juohhum olmoošlâšvuođâst já epijieččiis solidaarlâšvuođâst. Kulmâ áámmátlii mađhâšii tuháttijd kilomeetterijd, pieijii jieijâs jiegâ vaarân já toimii tuše ovdâsvástádâs tiet. Sij čäittih, ete mohtâ meerâ kuáttá já iärrásij murrâš kunnijâttem pyehtih vala-uv ovtâstittiđ ulmuid raajij rasta, aalmuglâšvuođâi já kielâi čoođâ.
Tai aaigij uđđâseh távjá ilâtteh ruossâriijdoid já poččâvuođâ, mut taat maainâs lii čááitus puoh ollâgumos tave-eennâmlii áámmáttááiđust, adelâšvuođâst já aalmugijkoskâsii ohtsâšpargoost. Tot addel tuáivu: ain lii máhđulâš porgâđ mietitobdoin já epijieččiivuođáin já mutteđ tragedia tuođâlâžžân ustevvuođâ šalden aalmugij kooskâst. Taat šalde ij lah rahtum sanijguin peic ruokis já joskis tavoiguin.
Kove: DAN Europe