Rosemary Coogan lii Euroop komovuotâornijdume ESA majemuu astronautvaljim kuávdáš nommâ: sun lii ohtâ ton vittâsist, kiäh väljejuvvojii ive 2022 álgám eidusii astronautškovliittâsân.
Talle ko Rosemary Coogan uusâi astronautškovliittâsân, Euroop komovuotâornijdume finnij siisâ 22 500 ucâmuššâd. Astronautškovliittâs ij mudoigin äälgi távjá Euroopist: ESA lii rekrytistám astronautijd tuše kulmii ive 1978 maŋa. Ovdebâš uuccâm olášittui ive 2009, kuás škuávlejuvvojii kuttâ astronaut, kiäin viiđâs láá ain aktiivliih. Tonkiärdásii škovliittâsân ESA finnij ohtsis 8 000 ucâmuššâd.
Škovliittâsâs peeleest Rosemary Coogan lii astrofyysiik tuáhtár, oovdiš Royal Navy reeseervupseer já maaŋgâpiäláág totkee. Eidu taan uáinust sun oovdâst-uv moodeern astronaut, kote lii pyereest škuávlejum, teknisávt čeppi já maaŋgâtieđâlii ohtsâšpaargon välmejum áámmátolmooš. Sun smietâd, et ovdil astronauteh lijjii insnereh, tuáhtáreh já hevâttâskirdeeh. Taan ääigi ij innig lah maggaargin tijpâlâš kove astronautist, tastko astronautijn lii jieškote-uvlágán škovliittâs‑ já pargotuávááš.
Anarâš aavis teeivâi Rosemary Cooganáin roovvâdmáánust 2025 ESA ávus uuvsâi peeivijn Noordwijkist Vuáládâhenâmijn. Peeivij ääigi já persovnlii sahhiittâlmist sun sáárnui jieijâs tieđâlii pálgást já roolistis totken, astronautškovliittâsân ucâmist, inspiraatiost, valjimprosesist sehe astronaut vuáđuškovliimist, mon sun lii eidu čođâldittám. Loopâst vala savâstâllui puátteevuođâ komovuotâmissioin.
Uuccâm já valjimproosees
Ive 2022 valjimproosees lâi kukke: tot piištij ohtsis pelnub ive. Kandidaatij rekrytistmân kullii algâvaljim lasseen maaŋgah kognitiivliih, fyysisiih já psykologisiih teestah. Sahhiittâllâmkeerdih‑uv lijjii maŋgâ. Rosemary Coogan muštâl, et proosees jyehi mudo maŋa sun smietâi, maggaar komovuotân kyeskee suárgán sun talle halijdičij paargon, jis sun ij väljejuuččiigin škovliittâsân. Sunjin lâi kuittâg čielgâs jo aalgâ rääjist, et sun halijdij porgâđ komovuotân lohtâseijee ašijgijn. Uuccâmproosees lâi kuittâg stuorrâ äšši suu elimist. Sun ain vuordij jyehi kuuđâ uási maŋa šleđgâpoostâ, et maht te taan tove sunjin kevâččij. Sust lâi tiätu tast, et eellim tiäđust-uv jotkuuččij, veik valjimproosees suu uásild nuvâččij-uv. Occeejuávhust lâi jieijâs WhatsApp-juávkku, mon peht sij torjuu kyeimis já ain muštâlii, maht sist lii moonnâm. Sun kijttâl meid perrus já ustevijdis torjust.
– Puoh taah ääših já ulmuuh tohhii stuorrâ prosesist eenâb olmoošlii já taggaar, et tot ij innig paldam nuuvt čuuvtij, sun čielgee.
Valjimproosees loopâst viiđâs väljejuvvojii eidusii astronaut škovliittâsân. Eidusij astronautij lasseen ESA valjij vuosmuu keerdi historjás ääigi 12 reeseervastronautijd, kiäh čođâldittii ubâ uuccâmproosees mut kiäid ESAst ij lam vala tiäđust kirdemvuáru Aalmugijkoskâsii komovuotâsajattâhân. Sij pisoh pargostis tassaažân ko sijjân kávnoo kirdemsaje. Tääl sehe eidusiih astronautuáppeeh já meid reeseervuáppeeh láá čođâldittám astronautuáppei 13 mánuppaijeed pištee vuáđuškovliittâs. Taan škovliittâs maŋa astronaut škuávlejuvvoo tiätu missio já ton tutkâmulmij várás. Táválávt taat paje pištá 18 mánuppaijeed, adai tot algâttuvvoo tállân ko puátá tiätu tast, mon mission tiätu astronaut vuolgâttuvvoo.
Rosemary Coogan muuštâš uuccâmprooseesääigi lieggâsávt. Eromâšávt suu mielân lii pááccám valjiimijn vuosmuu valjimkeerdi vuosmuš eehid. Kandidaateh assii siämmáá hotellist. Sij sárnudii koskânis já torjuu nubijdis taggaar tiileest, mii stressai puohâid čuuvtij. Taat ohtsii vuoiŋâ huksim lâi sijjân luándulâš, veik sij iä tubdâmgin kyeimis já sij lijjii kištottâlmin siämmáin soojijn.
Astronautškovliittâs
Rosemary Coogan muštâl, et astronaut vuáđuškovliittâs lii ennuv lamaš luokkamáttááttâs. Sij láá karttâm máttááttâllâđ aašijd Aalmugijkoskâsii komovuotâsajattuv ISS (International Space Station) toimâmist já tuáváást. Meiddei puohčâlem lii lamaš kuávdáš táiđu, tastko puohčâlmáin máttááttâlloo sodâstem adai ton tilán hárjánem, et komovuođâst ij lah tiädduvyeimi.
Astronautuáppeeh láá karttâm meid liŋgoost juurâtmân. Toin naalijn sii roppâ hárjuttuvvoo korrâ G‑vuoimijd, moh puátih rakkeet pääččim já siäivum ääigi. Sij láá meid lamaš áimutunnelist hárjuttâlmin tiäduttes tiileest porgâm. Tot lii lamaš Rosemary Coogan mielâst väädis. Tehelâš lii pieijâđ vistig jieijâs pyereest kiddâ ovdilgo porgâškuát maiden. Mudoi kiävá nuuvt, et olmooš jieš jurâškuát ige suu tollim poorá teikâ šleđgâsruvvâmeissel, mon sun ferttee kevttiđ. Sij láá karttâm hárjuttâllâđ vyerdihánnáá tiilijd komovuotâsajattuvvâst, já sij láá meid hárjuttâllâm čáácán siäivumijd já tälvipuolâšist jiegâin pissoom. Taan majemuu hárjuttâsâst Rosemary Coogan lii lijkkum eromâš ennuv.
Škovliittâsâst sun noomât motomijd vädis aašijd. Ohtâ lii lamaš informaatio meeri, tastko sij láá karttâm máttááttâllâđ ennuv aašijd uánihâš ääigist. Nubben äššin sun paijeed komovuotâväzzimân lohtâseijee hárjuttâsâid, moh lijjii eromâšeh maaŋgâ-uv tááhust:
– Toh láá fyysisávt lussâdeh, já lihâdem kuáŋŋáás komovuotâpihtâsáin lii väädis. Čääsi vyelni ferttee porgâđ čiččâm tijmed häävild adai suullân siämmáá ääigi ko komovuotâväzzimeh-uv pišteh.
Rosemary Coogan noomât jieijâs iäpádâsâid škovlim luhostuumist oovtâ saajeest:
– Komovuotâväzzim lâi munjin taggaar paje, kuás mun tuođâi epidim, et pastam-uv mun čođâldittiđ ubâ škovliittâs.
Sun kuittâg rámmoo torjuu, mon sun lii finnim puárrásub astronautijn já stivrejeijein, kiäh láá ettâm, et kale sun luhostuvá, já adelâm ravvuid ton vuáđuld, maid sij jiejah láá moonnâm čoođâ siämmái hárjuttâsâi ääigi.
– Toh ravvuuh adelii munjin osko, et amahân te taat-uv muu uási luhostuvá já mana aaibâs pyereest. Stuorrâ äšši munjin olssân lâi finniđ tiäđu tast, et mun liijká čođâldittim komovuotâväzzim vátámâšâi miäldásijd hárjuttâsâid, sun illood.
Enâmustáá sun lii lamaš olâttum škovliittâsâs ääigi tast, mon stuorrâ tiimih láá porgâmin hárjuttâsâigijn. Tom sun ij kuássin lam tiättám ige vuárdám tondiet ko tast sárnoo nuuvt uccáá olgoskulij.
Škovliittâs kuáská vuosmuu paajeest iänááš-uv Aalmugijkoskâsii komovuotâsajattuvvâst toimâmân, mut tiäđust-uv olmooškode juurdân lii peessâđ kukkeláá ko eennâm vyelemuu juurrâmrađan: uđđâ vuáváámeh láá tuálvumin ulmuu maassâd Mánudâžân já meid uđđâ planetân, Marsân.
Inspiraatio já toorjâ
Rosemary Coogan rámmoo, et sun lii finnim šiev torjuu jieijâs perrust já ustevijn ubâ uuccâm já škovliittâs ääigi. Sun lii jo pargoos keežild lamaš ennuv olgoenâmijn, nuuvt et suu peerâ lii jo hárjánâm toos, et sun lii lamaš kuhes aaigijd meddâl pääihist. Meiddei jotkâškovliittâs já pargo tietih siämmáámuđusii eellim, tastko puoh hárjuttâsah uárnejuvvojeh maaŋgâ saajeest Euroopist já Amerikist.
Astronautmaailmist sust lii meid lamaš šiev ovdâkove. Tagarin sun noomât brittilii kemist já kosmonaut Helen Sharman. Sharman lâi vuosmuš uárjieurooplâš nissoon já vuosmuš priivaatlávt ruttâdum nissoon komovuođâst já siämmást meid vuosmuš nissoon, kote eelij Mir-komovuotâsajattuvvâst ive 1991. Rosemary Coogan jieš lii šoddâm ive 1991, mut sun lii liijká finnim torjuu Sharmanist, kote jieš-uv lii tieđâolmooš. Coogan meid rámmoo torjuu, mon sun lii finnim puoh eres hárjánâm astronautijn, kiäh láá suu uápistâm uđđâ astronautpálgá alne.
Eromâš suu mielâst astronaut pargoost lii tot, et juáháš haalijd já váimustis tuáivu, et puoh luhostuvá. Tondiet juáháš addel pyeremuid ravvuidis, maid jo tiätá já jieš máttá.
Škovliittâsâst suu lii kuáddám eromâšávt tot vuoiŋâ, et puohâin lii ohtâ já siämmáš ulme já osko toos, et sii pargo lii merhâšittee. Puohah tuárjuh ain nubijdis. Sun tiädut meid tom, et ohtâ olmooš ij pyevti tiettiđ ige porgâđ aldagin puoh, nuuvt et kirdemstivrimkuávdáš lii tehelâš já siämmáánáál äššitobdeeh, kiäh tietih, mii kuás-uv tábáhtuvá. Hävski lii suu mielâst meid porgâđ aalmugijkoskâsii tiimist.
Puátteevuođâ missioh
Sárnum vuálá puátih meid kuhebeh komovuotâmissioh. Táválâš äigi orroođ ISS:st lii lamaš jo-uv jotelis pelnub oho mätki teikâ tastoo kuhheeb ihepele pištee mätki. Kuhemuuh oromeh ISS:st láá pištám ive verd. Rosemary Coogan smiättá kuhebijd oromijd tieđâlii uáinust:
– Mij tiettip, et ulmuu roppâ muttoo ennuv, epke mij ubâ tieđegin, mon ennuv tot muttoo talle kuhheeb ääigist ko ihepeeleest, mii lii lamaš táválâžžân rääijin komovuođâst oromist. Kuhheeb äigi lii hástu ulmuu roopân, já tot tiätá meid kuhebijd meddâloromijd pääihist. Mut mun halijdiččim kale tiettiđ tien ääšist eenâb puátteevuođâst, sun looppât.
Lasetiäđuh:
– Rosemary Coogan (www.esa.int)
– ESA presents new generation of astronauts (www.esa.int)
Koveh: Marja-Liisa Olthuis