Ive 2025 Nobel-palhâšumeh láá juohhum čiččâm peeivi (6.10.–13.10.) ääigi. Virgáliih palhâšumeh láá juohhum talhâstiettust, fysikist, kemiast, kirjálâšvuođâst já ráávhust. Toi lasseen lii juohhum palhâšume ekonomiast. Tot ij lah kuittâg virgálâš Nobel-palhâšume, tastko Alfred Nobel jieš ij lah vuáđudâm tom. Palhâšume virgálâš nommâ lii Ruotâ kuávdášpaaŋki ekonomiatiettuu palhâšume.
Talhâstieđâ
Vuosmužžân tieđettuvvojii talhâstiettuu Nobel-palhâšume uážžooh vuossaargâ, roovvâdmáánu 6. peeivi. Palhâšume moonâi kuulmâ totkei: Ovtâstum Staatâi totkeeh Mary E. Brunkow já Fred Ramsdell sehe jaapaanlâš Shimon Sakaguchi palhâšuvvojii ulmuu immuunsysteemân kyeskee tutkâmušâstis.
– Sii tutkâmuš lii lamaš merhâšittee ton ibbeerdmist, maht immuunsysteem tuáimá já mondiet vädis autoimmuunpuácuvuođah iä šoodâ puohháid, čielgee Nobel-komitea saavâjođetteijee Olle Kämpe.
Käldee: Medicine 2025 Press Release (www.nobelprize.org)
Fyysiik
Majebaargâ, roovvâdmáánu 7. peeivi, almottuvvojii fyysiik Nobel vyeitteeh. Meiddei taat palhâšume keigejui kuulmâ totkei: tom ožžuu kulmâ ovtâstumstaatâlii, kiäh láá tutkâm kvanttimekaniik. Vyeitteeh lijjii John Clarke, Michel H. Devoret já John M. Martinis.
Fysikân spesialistum Richard Feynman eeđâi ohtii taan tutkâmsyergist, et jis olmooš iská iberdiđ kvanttimekaniik, sun ij liijkágin ibbeerd tom olmânáál. Materiaaleh sättih lattiđ intuitio vuástásávt taan teoriast, mii puohtui oovdân vuosmuu keerdi čyeti ihheed tassaaš. Ovdâmerkkân čalmaah pyehtih ”pääččiđ” taggaar estuu čoođâ, mon čoođâ ij oro lemin máhđulâš peessâđ. Taat almoon lii tobdos noomáin kvanttialgâtunnelistem.
Veik totkeeh láá jo kuhháá porgâm tain almonáin subaatoomlii tääsist, pajanij koččâmuš, tábáhtuvá-uv taat tuše tágáráin smavvâ mittokaavain. Tääl palhâšum totkeeh tuođâštii ive 1985, et tágáreh almoneh láá máhđuliih meid makroskooppisii mittokaavast – ovdâmerkkân šleđgâpiirist.
Palhâšume jyehim ohtâvuođâst professor Olle Eriksson eeđâi, et ij lah ohtâgin moodeern teknologia, mii ij liččii maidnii velgus kvanttimekaniikân: mätkipuhelimeh, tiätumašineh, kamerah, čuovâkuidâohtâvuođah. ”Lii eromâš suotâs peessâđ juhlođ tom, maht taat čyeti-ihásâš teoria ain oolât mii uđđâsist.”
Käldeeh:
– Nobelprijs Natuurkunde naar onderzoek over kwantummechanica (www.nos.nl)
– Physics 2025 Press Release (www.nobelprize.org)
Kemia
Koskoho, roovvâdmáánu 8. peeivi, juohhui kemia Nobel. Tom finnejii meid kuulmâs: Susumu Kitagawa, Richard Robson já Omar M. Yaghi. Palhâšume uážžooh láá ráhtám molekyylij ráhtusijd, main lii ennuv saje. Toi čoođâ pyehtih kulgâđ ovdâmerkkân kaasuh já eres kemikaaleh. Tágárijd ráhtusijd puáhtá kevttiđ čääsi nurâmân koškeäävi ááimust já meid čiđđâdioksid vuorkkiimân, muštâl Nobel-siäđus The Nobel Prize -viermisijđoinis.
Tágáráid meetaalionij ráhtusáid ohtâsâš äšši láá kuhes orgaanliih čiđđâvetyvuáđusiih molekyyleh. Toi keejijn leijee sajeh čonnâseh meetaalionáid. Meetaalioneh já molekyyleh láá oovtâst uárnejum toin naalijn, et toh hämmejeh kristallijd, moh siskeldeh stuorrâ vuovdâid. Taah materiaaleh kočoduvvojeh meetaalorgaanlâžžân ruŋgoráhtusin (MOF). Talle ko MOF-ráhtuseh nubástittojeh, taid puáhtá vuáváđ tiätu amnâsij vuorkkim várás. MOF-ráhtuseh pyehtih meid katalysistiđ kemialijd reaktioid teikâ jođettiđ šleeđgâ.
Robson ooinij molekyylráhtusist ennuv máhđulâšvuođâid. Rááhtus lâi kuittâg epistääđis. Tot koočâi älkkeht. Nobel-palhâšume tääl finnim Susumu Kitagawa já Omar Yaghi kuittâg finnijn molekyylân stäđis vuáđu.
Käldeeh:
– Kemian Nobelin saavat tutkijat, jotka kehittivät uudenlaisen molekyylien arkkitehtuurin (www.hs.fi)
– Chemistry 2025 Press Release (www.nobelprize.org)
Kirjálâšvuotâ
Kirjálâšvuođâ Nobel-palhâšume mieđettui tuorâstuv, roovvâdmáánu 9. peeivi. Tot moonâi taan tove uŋgarlii kirječällee László Krasznahorkain. Palhâšume mieđettui suu vaigutteijee já visionáárlii puovtâdmist, mii apokalyptlii kaavhâst huolâhánnáá nannee taiđuu vyeimi. Sun lii nubbe uŋgarlâš Nobel-palhâšum kirječällee Imre Kertész maŋa, kote finnij palhâšume ive 2002.
Käldee: Literature 2025 Press Release (www.nobelprize.org)
Ráávhu
Ráávhu Nobel-palhâšume mieđettui vástuppeeivi, roovvâdmáánu 10. peeivi. Taan tove tom finnij venezuelalâš oppositiojođetteijee María Corina Machado. Machado finnij palhâšume vaibâhánnáá pargostis Venezuela aalmug demokraatlij vuoigâdvuođâi ovdedem pyerrin. Nobel-komitea kijttâl Machado taan taištâlmist vuoigâdvuođâlii já rávhálii sirdâšume peeleest demokratia kulij Venezuelast.
– Sun lii ohtâ majemui ivij merhâšitteemuin siiviilruokkâdvuođâ ovdâsteijein Läättinlii Amerikist, komitea ciälkká.
Venezuela lii muttum viehâ demokraatlii já jáválii enâmist julmes já autoritaarlâžžân enâmin, mast lii humanitaarlâš já ekonomiakriisâ. Iänááš venezuelaliih eelih kievhivuođâst, já staatâ kiävttá viehâvääldi ässeidis vuástá. Komitea valdâl, maht Machado lii ovtâstittám Venezuela juáhásum oppositio.
– Pargoos keežild Machado lii karttâm eelliđ čiähusist, mut sun lii liijká meridâm pissoođ Venezuelast. Tot lii inspiristám Venezuela aalmug, Nobel-komitea saavâjođetteijee Jørgen Watne Frydnes eeđâi savâstis.
Käldee: Peace 2025 Press Release (www.nobelprize.org)
Ekonomia
Ruotâ kuávdášpaaŋki ekonomiatiettuu palhâšume juohhui vuossaargâ roovvâdmáánu 13. peeivi. Tom-uv finnejii kuulmâs: Joel Mokyr, Philippe Aghion já Peter Howitt. Peeli palhâšuumeest mieđettui Mokyrân tast, ete sun lii tutkâm teknologisii ovdánem vaiguttâsâid ekonomia šoddâmân. Nubbe peeli palhâšuumeest mieđettui ohtâsávt Aghionân já Howittân, kiäh láá tutkâm kreatiivlii hiävu vaiguttâsâid ekonomian.
Käldeeh:
– Economic Sciences 2025 Press Release (www.nobelprize.org)
– Talouden Nobel innovatiivisen talouskasvun tutkijoille – tutkimusten kohteena myös Suomi (yle.fi)
Kove: Hans A. Rosbach (Wikimedia Commons)