Rähis syemmiliih!
Mij eellip ääigi, kuás mii torvolâšvuođâtobdo áštoo masaba piäiválávt. Mij irâttep iberdiđ nubástus. Mij uuccâp torvo.
Mii čoođâ kolgá ainjuátkojeijee informaatiotulve. Tot koolgâi toohâđ mist vijsásubboid, mut nubenáál taaiđij liijká keevvâđ. Mii huolâ lasanij, já siämmást meid iäru iärásáid.
Vovij luvâttâllâm já paldattâllâm lii älkkee, čuávdusij kavnum váddásub. Pessimism tuálvu toimâhánnáávuotân. Optimism toimáid. Realism čuávdusân.
Puoh huušâ kooskâst mij kolgâp vuáijuđ kuávdáš aššijd. Puátteevuotâ ain aldan, já tom mij huksip jyehi peeivi.
Muu viestâ onne lii čielgâs. Mist ij lah eeti. Mij piergip. Mij rähtip puátteevuođâst pyere. Oovtâst.
***
Äigi kolmâ suáđi maŋa lii lappâd. Ääših, moh kolgii pyehtiđ mii oohtân – kavpâšem, informaatio já teknologia – sierrejeh-uv tääl mii.
Almugijkoskâsâš systeem lii morruumin. Monâmin lii vääldi uđđâsistjyehim, mast taištâluvvoo nuuvt gloobaallii viestârist, nuorttân ko mäddin-uv. Talle ko šadda vääldi tááhust kuárus saje, te kiinii tom ain tiävdá.
Mii äigipaje ruossârijdo lii, et aalmugijkoskâsâš ornijdume illá ciävzá eidu talle ko tot enâmustáá tarbâšuvvoo.
Ij olmooškode ohtsijd háástuid – tego šoŋŋâdâhnubástus, luándutuššâm, tahojiermi teikâ konfliktijd – pyevti čuávdiđ ohtsij njuolgâdusâittáá.
Ubâ maailmân lii tehelâš, et almugijkoskâsâš systeem vuáđuduvá njuolgâdussáid, ij vyeimi kevttimân. Eromâš tergâd tot lii uccâ enâmáid tego Suomân.
Suommân mij porgâp ton oovdân, et mij nanodep almugijkoskâsijd instituutioid já njuolgâdusâid, tastko njuolgâdusvuáđusâš almugijkoskâsâš systeem lii ráávhu já ohtsâšpargo vuáđu.
Mij toollâp kiddâ jieččân áárvuin. Siämmást mij lep realisteh. Maailm vädisvuođâid ij pyevti čuávdiđ tuše tagarij ulmuigijn, kiäh láá miigijn puohâst siämmáá uáivilist.
***
Aalmugässeeh!
Mun iberdâm tom huolâ, mii väldid mielâ ko mij čuávvup piäiválii uđâsvirde.
Uđđâvuođâ älgidijn mun halijdâm kuittâg celkkiđ mijjân puohháid: Mij kolgâp pissoođ rávhálâžžân. Anneeđ pyere koskâsâš äššin paa saajeest. Mij kolgâp vuáijuđ toos, moos mij pyehtip vaiguttiđ.
Jis maailm addel hyenes ovdâmeerhâid, te mij pyehtip leđe šiev ovdâmerkkâ. Mij lep maŋgâsân myenstereennâm.
Syemmilâš ohtsâškodde lii kievrâ. Mii torvolâšvuođâ vuáđu – ohtsâšvuotâ, ulmui koskâsâš luáttámuš já táttu piäluštiđ jieččân eejieennâm – lii nanos.
Mii varriidâttâm ja huolâttâsvisesvuotâ láá eromâš pyereh.
Mii torvolâšvuotâvirgeomâhááh – tego Piäluštâsvyeimih, Poolis já Räjikosáttâhlágádâs – láá oornigist, tego mij lep majemui ohoi ääigi uáinám Nuorttâmeerâ alne. Syemmilâš virgeomâhâžân puáhtá lyettiđ.
Mut torvolâšvuotâ ij lah tuše staatâ korrâ vááimus. Torvolâšvuotâ lii meid kulttuur, škovliittâs já čuovviittâs. Toh syeijejeh mii hybridvaiguttâsâin já propagandast. Toh láá jiegâlâš huolâttâsvisesvuotâ. Tot, mii lii Suomâst piäluštem árvusâš. Ohtsâš, juohhum, feerejum.
***
Suomâ toorjâ Ukrainan piso. Ukraina taištâl jiečânâsvuođâstis, jiešmeridemvuoigâdvuođâstis já kuávlus kuoskâhánnáávuođâst tego Suomâ-uv poorgâi tälvi- já jotkâsuáđi ääigi.
Ruošâ volliittemsuáđist huolâhánnáá Suomâ ij lah njuolgist uhkedum.
Taat ij kuittâg meerhâš tom, et Ruoššâ ij innig liččii stuárráámus uhke mii torvolâšvuotân. Taggaar tot lii lamaš já vaidâlitteht taat tile juátkoo.
Mij piergip, tastko vädis aigij mij lep ain porgâm oovtâst. Historjá vädis jorgálduvâin mij lep piergim oovtâst. Nuuvt tääl-uv.
Mij ep lah innig ohtuu. Táásá 30 ihheed tassaaš mij seervâim Euroop unionân. Onnáá peeivi mij lep suáldátlávt litodâttâm eennâm – adai Nato jeessân. Mist láá usteveh já litoliih, kiäh jyehih mii áárvuid já intresijd. Litolijdângijn mij lep kievrâbeh.
***
Syemmiliih!
Mij pyehtip ettâđ, et masaba puoh almugijkoskâsij mittárij mittedmij vuáđuld Suomâ lii ohtâ maailm pyeremuin, jis ij jo maailm pyeremus, eennâm. Mij kolgâp leđe tast čiävlááh.
Taat ij tiäđustkin meerhâš tom, et čuolmah iä liččii teikâ et mii lavkkiimijd ij puávtáččii pyerediđ. Kale mij pyehtip. Ain tom puáhtá porgâđ. Tot lii ovdánem siemâ.
Jiem lekken nuuvt huolâst mii olgoldâs torvolâšvuođâst ko mii ekonomiatiileest já mii aalmugkode siskáldâs juáhášuumist. Huolâ persovnlii pargo- já ekonomiatiileest tiäddá tääl maŋgâs.
Suomâ ekonomia nonniimân ij lah ohtâ áinoo tijdâšemvyehi. Iä čuoppâmeh ohtuu finnii ekonomia täsitiädun. Ij almolij manoi lasettem toovâ avdâgâssân. Rááhtusliih uđâsmitmeh láá ain vaigâdeh.
Mun tuáivuččim, et mii eennâm ovdâskoddepiäluduvah kavnâččii ohtsii pálgá nanosmem visásmitmân. Juátkojeijee vyevi, moin naalijn Suomâ finniiččij vuod pištee nanosmem pálgá oolâ. Mij kolgâp leđe ruokkâdeh. Mij kolgâp uuccâđ čuávdusijd já kompromissijd.
***
Maaŋgâ liberaallii demokratiast lii majemui love ive ääigi oinum noonâ polarisaatio pajanem. Uccâ aalmugin mij ep toin naalijn piergii. Juáhášum aalmug ij paste piäluštiđ jieijâs.
Loopâloopâst puoh lii kiddâ mist alnaan. Tust já must. Mii peljij kooskâst. Tast, moin naalijn mij pastep kuáhtáđ nubijdân já kieđâvuššâđ vädis tiilijd.
Ovdâsvástádâs lii mijjân ohtsâš. Tom ij pyevti olgoštiđ. Ij aalmugovdâsteijei. Ij median. Ij kiännán iärásân.
Mii oovdân puátih ääših, moid mij ep lah hárjánâm. Epivisesvuotâ, mii sáttá motomin paldeđ-uv. Jyehi ratânân ij kuittâg koolgâ reagistiđ. Kierdâvâšvuotâ lii mii velttâ.
Mijjân syemmiláid olgo- já torvolâšvuotâpolitik lii ain lamaš cevzim koččâmuš. Tondiet mij lep pastam reagistiđ historjá lođâssoojijn oovtlágánávt. Varjâlop tom.
***
Puoh ašij vuáđđun láá áárvuh. Mii miänástus vuáđđun láá ovtâskâs ulmuu rijjâvuotâ já siärvádâhvuotâ. Mij viggâp adeliđ täsiviärdásii máhđulâšvuođâ jyehi syemmilâžân, suu tuáváást peerusthánnáá. Jis kiinii ij piergii, te mij išedep.
Juáháš lii árvugâs. Suhâpeeli, seksuaallâš sojo, oskoldâh, etnisâš tuávááš teikâ ahe iä miäruštâl ulmuu áárvu. Syemmilâšvuotâ meerhâš nubbeest perustem nube tuáváást huolâhánnáá. Rasism ij kuulâ syemmilâšvuotân.
Kunnijâttop nubijdân. Mii ohtsâškode tehelumos lijme lii luáttámuš. Tom mij ep pyevti monâttiđ. Piäluštop olmoošvuoigâdvuođâid já olmoošvuođâ.
Mii ohtsâškode vuáđđun láá noonâ demokraatliih instituutioh. Toh tähideh mii jienâ já vuoigâdvuođâid. Ávus ohtsâškodde vuáđuduvá sänirijjâvuotân, tuáimee aalmuglâšohtsâškoodán já riehtistaatân. Mij kolgâp toollâđ tain kiddâ.
Onnáá peeivi Suomâ lii maaŋgâpiälásub ko kuássin ovdil. Mij kolgâp huksiđ Suomâ, vâi juáháš puáhtá tubdâđ, et sun kulá toos. Mii ohtsii Suomâ. Puohâi Suomâ.
***
Elimist empatia lii távjá šiev raavâ. Adai tot, et mij pastep uáiniđ aašijd nube ulmuu čolmijgijn. Anneeđ nuubijn huolâ. Lohđuttiđ-uv.
Mietieellim já tuhhiittetteevuotâ iä lah tuše siämmáámielâlij ulmui várás. Toi vááimus lii kunnijâttem. Tot, et mij väldip vuástá puohlágán uáinuid. Tot, et mij lep valmâšeh ráđádâllâđ já eromâšávt kuldâliđ – kavnâđ oovtâst čuávdusijd.
Korrâjienâsij škajânij maailmist lii pyeri motomin ucediđ jienâ. Smietâdem-uv lii loválâš. Mij puohah uáinip motomin puástud aašijd. Vijsesvuotâ lii oppâđ tast.
Motomin oro, et maailm kommáán oolâ. Eromâšávt talle kannat rávhuttuđ, jorgettiđ ustev piälán. Keččâđ pirrâsâd, jieijâd paaldân. Uáiniđ tieđe jieijâd aldasii ulmuu já anneeđ kyeimistâd huolâ.
Rähisvuođâ, oovtâstorroom já tuhhiittem ij pyevti olgoštiđ. Maid jis mij viätáččijm eenâb ääigi nubijdângijn ko puhelimijgijn?
Mij kuldâliččijm nubijdân. Mij opâččijm kyeimistân. Mij piejâččijm pyerebeht-uv naavcâid tagaráid aššijd, moh ovtâstitteh mii ko tagaráid, moh iärutteh.
***
Kyevti nuorâ vaanhimin mun tiäđám, et nuorah tobdeh korrâ tedduu ärdeidis alne. Nuoráid mun halijdâm vuolgâttiđ tuáivu viestâ. Luholâšvuotâ ij šoodâ ohtsâškodálii saje teikâ jáválâšvuođâ peht. Ige sosiaallii mediastkin.
Tot šadda tobdoost, et mii elimist lii merhâšume. Já merhâšitteevuotâ šadda távjá tast, et mij išedep kazijdân nuuvt šiev ko hyenes-uv puudâi ääigi. Mij pajedep kejâstâhhân alnaan nubbijd ulmuid.
Nuorâ olmooš, osko puátteevuotân. Olmooškodde lii historjá ääigi piergim váddásumos-uv hástuigijn, šoddâm pyerebin. Lyeti. Maailmist lii eenâb pyeri ko paa. Pyere pel litodâttâm lii ain šiev valjim.
***
Pyereh syemmiliih!
Annoop huolâ ton äärbist, moin Suomâ lii huksejum ubâ mii jiečânâsvuođâ ääigi. Mij lep siđhes, noonâ já čuovviittum aalmug.
Vaijoop meid talle ko puohah vuájuh epituáivun. Mij ep adde piärán.
Mij kolgâp leđe čiävlááh Suomâst já syemmilâšvuođâstân. Mij halijdep eelliđ rijjâ, täsiárvusávt já kunnijâttiđ nubijdân.
Já rähis syemmiliih, muštop leđe kijttevááh. Mij eellip maailm luholumos enâmist.
Mun halijdâm jieččân já Suzanne peeleest tuáivuttiđ puohháid luholii já merhâšittee uđđâ ive. Tohhup taan ivveest ovdebáást pyereeb. Oovtâst.
Mun tuáivuttâm tijjân puohháid Immeel sivnádâs.
Käldee:
– Tasavallan presidentti Alexander Stubbin uudenvuodenpuhe 1.1.2025 (www.presidentti.fi)
Kove: Matti Porre / Täsivääldi President kanslia