Kuobbârij tubdâškyettim oro maŋgii muálkkáás já polâttettee hommán. Kuobbâreh láá uáli jo maaŋgâhámásiih, já tain láá meiddei mirhâliih šlaajah. Maailmist láá kuittâg motomeh kuobârjuávhuh, main iä lah mirhâliih kuobbâreh ollágin – aainâs-uv tääbbin tavveen. Taid lii älkkee máttáđ tubdâđ. Tagareh kuobârjuávhuh láá ovdâmerkkân taatih, ruávskuh já smiäruheh.
Ruávskuh já smiäruheh láá aldahyelhih. Toh láá livârkuobbâreh adai toi kappeer vuoluubeln láá livvâreh. Ruávskuh vuáčutteh kolgos talle ko toi rááhtus cuovkkân. Toi nubbe nommâ lii-uv mielkkikuobbâreh. Ruávskuin já smiäruhijn lii ohtâ jiešnääli, mii eres kuobbârijn ij lah. Toi kappeer já jyelgi potkâneh jyehi kulij. Eres kuobbârin lii jo-uv jyelgist teikkâ kaperist miinii suundijd, mii lii sáigulâš. Jis miinii kuobbârijd potkân jyehi kulij, te tot lii ruávsku teikkâ smiäruh. Já jis tot vuáččut mielhi, te tot lii ruávsku, mudoi tot lii smiäruh.
Kuobbârijd puáhtá opâttâllâđ tubdâđ oovtâst hárjánâm ulmuin, mut kuobbâráid puáhtá tiäđust-uv uápásmiđ ohtuu-uv. Jyehi tááhust aalgâst kannat čuággiđ stuárráábijd kuobbârijd ađai tagarijd kuobbârijd, moi kappeer čoođâmitto lii suulân 7 senttimeetterid teikkâ eenâb (kuolbâruávskuh iä heivii, tastko toh pyehtih leđe ucebeh-uv). Tienuuvt kuobbârij tubdâm lii vissásub já torvolub, já kuobârčuággee siämmást viälttá liijkás piškeris smiäruhšlaajâid.
Ruávskui mielkki ij pyevti leđe ivnettem. Jis mielkki lii ivnettem, te tot kuobâr sáttá leđe lakritsruávsku, mii lii ucánjáhháá mirhâlâš. Nube tááhust tot mielkki ij lah mielkki ollágin pic táválâš kolgos.
Taatih láá kuálmád torvolâš kuobârjuávkku. Tain láá piilih kappeer vuoluubeln. Eres pillikuobbâreh láá čánásiih.
Talle ko haalijd ovdediđ kuobâršlaajâi tubdâm, te kannat leđe tärkki já kannat čuággiđ tuše táválijd kuobbârijd. Melgâd siämmáálágán kuobâr lii távjá aaibâs eres šlaajâ. Jis piäsá toos, ete puáhtá ohtuu uuccâđ kuobbârijd purrâmâššân, te ferttee kuittâg leđe várugâs. Torvolâšvuođâ tiet kannat čuággiđ tuše nuorâ kuobbârijd.
Kuobbârij smakkáid já njälmitobdoid uápásmem lii čuávuvâš mielâkiddiivâš muddo. Tast ij pyevti leđe huáppu. Maŋgâsist láá lamaš hyenes feeriimeh kuobbârijguin, tastko sij láá čuággám jieškote-uvlágánijd kuobbârijd meecist puáris kuobârkiirjij ravvui mield já talle láá pieijâm taid puoh passeempáánun. Tot ij lah puoh pyeremus vyehi. Pyereeb vyehi ličij uápásmiđ kuobbâráid šlaajâ häävild.
Čuávuvâžžân láá vala muáddi ravvuu já reeseept, maid puávtáččij keččâliđ veikkâ puáttee čohčâkeesi.
Vuojâtattivuolâttâsah
- Čuopâ nuorâ kuobbârijd senttimeetterpele časkasin.
- Kuškâd. Siäilut lasâpuurkist.
- Puurâ tälviv já kuomâd keessiv.
Possum smiäruheh
- Caavvâd nuorâ stuorrâsmiäruhijd teikkâ sildesmiäruhijd.
- Pase passeempáánust nuhtán, vuojâttáá.
- Muivii tassaažân ko kolgos lii kuškâm.
- Lasseet vuojâ (sehe siipuul, säälti já pippâr, jis tun halijdah) já pase.
- Puurâ.
- Čuávuváá keerdi tun puávtáh juátkiđ tast já mälistiđ veikkâ risotto teikkâ kastik.
Eetikkuolbâruávskuh
- Amnâseh: 2 l kuolbâruávskuh, porkkaneh, sipuleh, vielgissipuleh
- Liemâ: 3 dl väkiviina-etik, 3 dl čääci, 2 dl sukkâr, ½ mp sältti, 10 njadospippârid tâi eenâb, 4–5 neilikka tâi eenâb, (kaaneelrullá)
- Valmâštem: Tuoldiittist kuolbâruávskuid 10 minuttid. Toide já tipte njuárguđ sillest. Vuošâ etikliemâ njadosijguin. Piejâ putes lasâpurkkijd vuáruluvâi vistig porkkanijd, sipulijd já vielgissipulijd (časkasin) já talle kuolbâruávskuid, nuuvt ete pajemuu keerdist láá porkkaneh, sipuleh já vielgissipuleh (časkasin). Lasseet liemâ. Purkki ferttee leđe tievâ. Kiddii lohe. Vyerdi muáddi peeivi. Puurâ leeibi alne teikkâ purrâmušlasâttâhhân.
Minna Hyypiö
Kove: Anja (Pixabay)