Elon Musk SpaceX áigu stivriđ ISS-komovuotâsajattuv Kuálhismeerân

Komovuotâfinnodâh SpaceX lii uážžum pargo Ovtâstum staatâi komovuotâhaldâttuvâst (NASA, National Aeronautics and Space Administration): ovtâstumstaatâlii miljardöör Elon Musk omâstem SpaceX stivree almugijkoskâsii komovuotâsajattuv (ISS, International Space Station) maasâd Enâmân.

Euroop astronautkuávdáá (ESA, European Space Agency) mield ISS páácá meddâl kiävtust tondiet ko tot lii puárásmum tommittáá, et ton paijeentolâmist lii eenâb háittu ko ävkki. Motomijn ISS modulijn lii ovdâmerkkân suođâškuáttám áimu komovuotân.

Elon Musk komovuotâfinnoduv pargon lii jo-uv keessiđ teikkâ uigâdiđ ISS maasâd Enâmân. Vuáváámij mield ISS uigâduuččij Kuálhismeerân taggaar sajan ko Point Nemo, kuus maaŋgah eres-uv puáris komovuotâmoduleh láá karttâm. Nasa já SpaceX iä lah vala almottâm tom, et maggaar komovuotârakkeet olášuttáččij keessim- teikâ uigâmoperaatio.

Ovtâstum staatâi kongres tuhhiittij Nasa vuávám ISS-komovuotâsajattuv huksiimân ive 1984. Nasa usâškuođij tállán ohtsâšpargokuoimijd, já ovdâmerkkân Kanada, Jaapaan já maaŋgah Euroop enâmeh servii projektân. Ive 1993 meid Ruoššâeennâm poođij fáárun, mii ovdedij nuorttâ- já viestârenâmij koskâvuođâ kolmâ suáđi maŋa. ISS vuolgâttui Eennâm juurrâmrađan ive 1999, já tot lii lamaš almaidittum ive 2000 rääjist.

ISS-komovuotâsajattuv projekteh, ađai expeditioneh, pišteh suullân kuttâ mánuppaje. Tááláš proojeekt, ađai Expedition 71, aalgij cuáŋuimáánu 5. peeivi, já tot nohá čohčâmáánust. Nasa vuolgâttij čiččâm astronautid komovuotâsajattâhân tutkâđ eres lasseen šaddotiettuu komovuođâst já pyecceitipšom tiäbuigijn.

ISS-komovuotâsajattuv uásih huksejuvvojii sierâ. Stuárráámus uási sajattuvvâst huksejui iivij 1998–2011, já uđđâsumos mooduul kiddejui sajattâhân ive 2021. Onnáá peeivi ISS-komovuotâsajattuv massa lii paijeel 400 000 kiillud, já ton kukkodâh lii 109 meetterid, ađai almugijkoskâsâš komovuotâsajattâh lii kuhheeb ko jyelgipállukieddi. Tot jorá pirrâ Eennâm tagaráin liävttoin ko 28,98 kilomeetterid tijmeest. ISS-komovuotâsajattuv huksim maavsij suullân 140 miljard eurod.

Eennâm juurrâmrađe ij ááigu pääcciđ kuhháá sajattuvttáá. Nasa tuáivu, et priivaat komovuotâfinnoduvah vuávááškuáđáččii jieijâs komovuotâsajattuvâid Eennâm juurrâmrađan. Maaŋgâin stuorrâ komovuotâfinnoduvâin láá-uv jo vuáváámeh kávpálii komovuotâsajattâhân.

Nasa já eres viestâreennâmliih komovuotâhaldâttuvah iä pääsi pargottáá. Toi uđđâ ohtâsâš proojeekt lii jo vuávájum. Lunar Gateway (anarâškielân Porttâ Mánudâžân) vuolgâttuvvoo Mánudáá juurrâmrađan ive 2028. Mätki Enâmist Lunar Gatewayn lii suullân 1 000 kerdid kuhheeb ko mätki ISS-komovuotâsajattâhân, já tot pištá suullân ive. Lunar Gateway ličij vuossâmuš lävkki toos, et ulmuuh pesâččii Mánudâžân já olgoláá komovuotân.

Käldeeh:

– Yksityinen SpaceX rakentaa aluksen, joka tuhoaa ISS-avaruusaseman 2030-luvulla (www.hs.fi)

– Nasa maksaa SpaceX:lle avustamisesta avaruusasema ISS:n hävittämisessä (yle.fi)

– What will replace the International Space Station? (www.bbc.com)

– Expedition 71 (www.nasa.gov)

– International Space Station: Everything you need to know about the orbital laboratory (www.space.com)

– What will replace the International Space Station? (www.skyatnightmagazine.com)

Kove: NASA Johnson

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Etna lii oppeet rusomin – kirdemjotolâh Catania kirdemkiedist koskâlduttum

Nuorttâ-Sisilia tevdui koovjâin majebaargâ, tastko Euroop stuárráámus aktiivlâš tullâvääri Etna rusoi suullân käävci kilomeetterid ollâ kovjâpoolvâ Sisilia oolâ. Kovjâ laavdâi pirrâ Etna kuávlu, meiddei...

NASA vuolgâttij ráp-muusik Venusân, mätki piištij suullân 14 minuttid

Ovtâstum staatâi komovuotâhaldâttâh NASA vuolgâttij ovtâstumstaatâlii ráp-artist Missy Elliott pitá komovuotân. NASA tiäđáttâs mield radioanteneh Kaliforniast vuolgâttii Elliott pitá "The Rain (Supa Dupa Fly)"...

Ovtâstum staatâi tááláš president Joe Biden kiäsádât presidentkištoost

Ovtâstum staatâi 46. president Biden almottij miärádâsâstis aalmugân syeinimáánu 21. peeivi viestâpalvâlus X:st: "Tii presidentin toimâm lii lamaš muu eellim stuárráámus kunnee." Biden čaalij...

Piäluštâsvuoimij hárjuttâs tiävdá Aanaar meecijd suáldáttijguin syeinimáánu 22.–26. peeivi

Suomâ piäluštâsvyeimih uárnejeh jáágárpriikaat kiärgusvuotâohtâduv RYSKE-hárjuttâs Kaamâs já Njiävđám meecijn. Hárjuttâs álgá vuossaargâ, syeinimáánu 22. peeivi, já tot nohá vástuppeeivi, syeinimáánu 26. peeivi. Hárjuttâsân uásálisteh...

Eellim jorgálduvah Ukraina suáđi ovdâlinjáást – suomâruátálâš Ralf Sirén muštâl jieijâs fiäránijn rijjâtátulâš taištâleijen

Ralf Sirén lii pajeláhháá 30-ihásâš ovdedemhovdâ, kote parga uđâsmuvvee energia stuorrâirâttâsâst. Suu eellim lii lamaš eromâš, tastko sun lii soottâm rijjâtátulâžžân Ukraina suáđi ovdâlinjáást...